Vihreä kultakausi avaa näkymän Suomen metsäteollisuuden huippuvuosiin. Puunjalostuksen alalla nimenomaan paperiteollisuus siivitti 1960-luvulta lähtien suomalaisen yhteiskunnan ennennäkemättömään hyvinvointiin niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin.
Tuolloin alkoi painopaperien tarpeen räjähdysmäinen kasvu, kirjapainojen teknologia muuttui, ja tähän muutokseen suomalaisyrityksissä menestyksekkäästi tartuttiin. Varsin lyhyessä ajassa täkäläiset paperintoimittajat saavuttivat markkina- ja teknologiahegemonian samalla, kun Suomen metsävarat onnistuttiin kasvattamaan ennätyksellisen suuriksi. Täten taattiin raaka-aineen saatavuus unohtamatta luontoarvoja myös talousmetsissä. Hyvinvointi synnytti luonnonsuojelulle sekä kysynnän että tarjonnan.
Kultakauden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa on arvioitava uudelleen metsäalan mahdollisuudet, tavoitteet ja rakenteet. Siihen meillä on hyvät edellytykset.
Vihreä kultakausi on kiehtova kokonaisesitys maamme kohtalonyhteydestä runsaisiin luonnonvaroihimme ja niiden tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä.
