Top lista: Tositarinat

Hiihtäjälegendan traaginen tarina.

Mika Myllylä on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista hiihtäjistä. Olympiavoittaja Myllylän elämän nousut ja laskut muodostavat monitasoisen tarinan voittamisesta, kunnianhimoisesta tavoitteellisuudesta, sankaruudesta, epäonnistumisesta ja kärsimyksestä.

Langennut legenda – Mika Myllylä ei ole vain urheilukirja, vaan syvälle yhteiskuntaan kytkeytyvä tarina, jossa käsitellään myös äärimmäisyyksien hintaa, päihderiippuvuutta sekä koko elämänsä hiihdolle omistaneen poikkeusyksilön taistelua pimeyttä vastaan.

Teos paljastaa paljon uutta Myllylän kipupisteistä ja valinnoista. Se auttaa ymmärtämään, miksi häpeä ja riittämättömyyden tunne kalvoivat hänen herkkää persoonaansa jo ennen menestysvuosia – ja miksi hän turvautui dopingin käyttöön 1990-luvulla. Myllylä tunnettiin ääripäiden ihmisenä, joka sieti äärimmäistä tuskaa maailman ykköshiihtäjän titteliä tavoitellessaan mutta joka ei lopulta ollut valmis tähteyden tuomiin inhimillisiin haasteisiin ja paineisiin. Dopingkäry Lahden MM-kisoissa 2001 viilsi parantumattoman haavan Myllylän itsetuntoon, mutta todellisuudessa hänen päihderiippuvuutensa oli havaittu jo uran aikana. Edes uskoontulo ei pelastanut sankaria, joka kuoli kesällä 2011, vain 41-vuotiaana.

Mika Myllylä voitti olympiakullan mutta hävisi taistelun itsensä kanssa. Hän kuoli häpeään.

Marko Lempinen (s. 1974) on kokenut ja palkittu toimittaja-kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut useita tietokirjoja, muun muassa menestysteoksen Läpi helvetin – Marko Jantusen tarina (Otava, 2016).

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Kunniapaikalla asunnossa olivat pienet kengät. Ne olivat kuuluneet Lailan lapsena kuolleelle pojalle. Kengille oli raivattu kuin muistojen alttariksi tila muutoin täynnä tavaraa rönsyilevän lipaston päälle. Laila pysähtyi usein kenkien viereen niitä katsomaan. Ennen lähtöä Laila pyyhkäisi kädellään pölyt kengistä ja siveli niitä. Sitten hän laittoi kengät hitaasti takaisin paikoilleen. Hetki oli aina juhlallinen ja nosti kyyneleet silmiini.

Osasto 6 on kirja ihmisistä. Suljetulla osastolla työskentelystä voi syntyä mielikuvia pehmustetuista kopeista ja potilaista, joiden hoito on lähinnä kaukaisuuteen eksyneen katseen tavoittelua, hajanaisten lauseiden yhdistelyä ja vahvojen lääkkeiden annostelua. Deadline Kustannuksen tuore kirjailija Raija-Leena Rekilä kuitenkin kumoaa nämä mielikuvat esikoiskirjassaan täysin. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskennellessä ammatillinen osaaminen on ehkä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on myötätunto ja kyky kohdata potilaat persoonana, ei mauttomana ja hajuttomana hoitajana. Kaksi vuosikymmentä suljetulla elää Rekilän mielessä aikana, jona hän on kokenut potilaiden kanssa elämän ilot ja surut, ollut saatanan lähettiläs ja pikkulintu. Joskus potilaiden räväkkyys on nolottanut, toisinaan potilaat ovat häpeilleet hänen seuraansa julkisilla paikoilla. Rekilä tietää, että itsepäisesti sulkeutunut potilas voidaan saada avautumaan vaikka lempeästi hiuksia harjaamalla. Mutta kuinka kieltäydytään kosinnasta pimeän osaston käytävillä?

Arkussa tai vankilassa, siinä olivat Tony Tiikasen vaihtoehdot ennen kuin hän päätyi muukalaislegioonaan.

Raadollisen rehellinen tarina huumeiden ja rikosten huuruisessa maailmassa eläneestä nuoresta miehestä, jonka elämän muukalaislegioona pelasti.

Kautta historian kymmenet tuhannet Ranskan muukalaislegioonaan päätyneistä sotilaista ovat etsineet paikkaansa maailmassa. Kun elämän muut ovet ovat sulkeutuneet, muukalaislegioonan portti on avautunut. Niin myös Tiikaselle, jolle muukalaislegioona oli viimeinen oljenkorsi, johon tarttua.

Nuori mies, jonka palveluksia Suomen armeija ei koskaan halunnut, löysi paikkansa maailmasta vasta ammattisotilaana muukalaislegioonan riveistä. Vaikka legioona pelasti Tiikasen elämän ja auttoi näkemään, että elämällä on muutakin annettavaa kuin vain huumeet ja rötöstely, yhdeksän palvelusvuoden jälkeen hänellä on uusi suunnitelma elämäänsä varten.

Tony Tiikanen on entinen Ranskan muukalaislegioonan kersantti, joka jätti eliittisotilasyksikön keväällä 2024 yhdeksän palvelusvuoden jälkeen.

Teemu Potapoff on kirjailija ja toimittaja, joka on sotilasarvoltaan reservin alikersantti.

Tyhmyydestä rangaistaan

Immun ja Kentsun Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat pureutuu vähemmän tunnettuihin mutta ehdottomasti hölmöimpiin suomalaisiin rikostapauksiin.

Suomen rikoshistoriassa on monia rikoksia, joiden suunnittelua ja toteutusta voisi rikollisesta näkökulmasta luonnehtia mestarillisiksi. Tämä kirja ei kuitenkaan kerro niistä vaan aivan toisella tavalla ällistyttävistä rikoksista.

Krimisarkisto – Parhaat rikosmokat -kirjassa ex-konna Mika ”Immu” Ilmén ja ex-poliisi Kenneth ”Kentsu” Eriksson kertovat Suomen rikoshistorian hölmöimmistä ja eniten pieleen menneistä rikoksista. Kirjasta muun muassa selviää, mitä voi käydä, kun haulikko ei ole varmistettuna ryöstökeikalla tai pakoauton kuljettaja ei ole aivan selvin päin ja miksi kannattaisi tarkistaa, millaisia aineita aikoo peräsuolessaan salakuljettaa.

Kenneth Eriksson (s. 1960) aloitti Helsingin poliisissa vuonna 1982. Hän työskenteli aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Häneltä on julkaistu aiemmin kaksi tietokirjaa.

Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on hänen neljäs tietokirjansa.

Tiukka raportti Suomen uuden järjestäytyneen rikollisuuden ytimestä.

Olemmeko valmiita kohtaamaan kartellitason huumerikollisuuden? Entä lapsimurhaajat?

Suomen rikollinen jengimaailma elää suurinta murrosta sitten 1990-luvun.

Vanhojen liivijengien valta hiipuu, kun niiden jäsenkunta ikääntyy. Tilalle astuu uusi sukupolvi, joka nahkaliivien sijaan pukee ylleen kalliit designer-vaatteet. Uusilla verkostoilla on uudet normit. Omia etuja puolustetaan keinoja kaihtamatta.

Samaan aikaan teknologian ja logistiikan kehitys mullistaa huumemarkkinat. Kokaiini virtaa maahan ja kartellit haluavat osansa.

Suomeen asettuneet tarkkailijat analysoivat rikollista kenttää kuin yritysmaailmaa ja rekrytoivat syrjään jääneitä nuoria miehiä. Yhä nuoremmat jäävät koukkuun elämäntapaan, josta kukaan ei selviä voittajana.

Mandem piirtää kuvan siitä, miten tähän on tultu ja mitä kohti ollaan menossa. Riskit yhteiskunnalle ovat valtavat, jos kehityskulkuja ei ymmärretä. Kirjassa äänessä ovat niin jengirikollisuuden toimijat kuin he, jotka torjuvat rikollisuutta ja ehkäisevät haittoja.

Max Mesa (s. 1984) on entinen rikollinen, joka tätä kirjaa kirjoitettaessa suorittaa yhä viimeisintä pitkää rangaistustaan. Mandem on hänen esikoisteoksensa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on arvostettu rikoskirjailija ja journalisti. Hänen aiempia tietokirjojaan ovat Katiska, Verikosto ja Oikeusmurha.

Koukuttavia rikosjuttuja palkitun podcastin tekijältä.

Miten kiduttajatappajana tunnettu sarjamurhaaja onnistui nimettömänä retostelemaan teoillaan medialle ja poliisille vuosikymmenten ajan jäämättä kiinni? Miksi vuonna 1951 vilkkaalta paikalta kadonnutta 10-vuotiasta Beverly Pottsia ei ole löydetty, vaikka poliisi on saanut tapauksesta uusia vihjeitä näihin päiviin asti? Sekaantuiko arvostettu syyttäjä Ray Gricar työssään johonkin, mikä vaati lopulta hänen ja toisen syyttäjän hengen?

Suomalaisten rikospodcastien suunnannäyttäjä selvittää järkyttävien ja mystisten murhien ja katoamisten taustoja, yksityiskohtia ja seurauksia. Kirjan tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Kuvaus suomalaisen ex-poliisin elämästä ja matkasta kohti maailman julmimman kartellin raunioita.

”Mitä enemmän perehdyin Pablo Escobariin, sitä suuremman osan se valtasi elämästäni. Joka hetki minä, kyröskoskelainen mies, olin tietämättäni lähempänä Medelliniä.”

Vaiheikkaassa kirjassa käydään läpi niin perinteistä poliisin arkea kuin vankiaikaa Kylmäkosken, Vaasan sekä Vilppulan vankiloissa. Huikea tarina pitää sisällään värikkäitä vaiheita Suomessa, Medellinissä ja Espanjan aurinkorannikolla.

Perkonmäki ei kiertele vaan avaa erikoisen elämänkaarensa vaiheita avoimesti käyden läpi sekä tunnemyrskyjään että hurjia kohtaamisia matkan varrelta.

Kirjan läpi kulkevat kuvat Perkonmäen omista arkistoista toimivat todistusaineistona uskomattomassa tarinassa.

Jani Mikael Perkonmäki (s. 1976) on ex-poliisi, jonka elämäntarina on vähintäänkin värikäs. Perkonmäki on vaikuttanut myös urheilumaailmassa ja paikallispolitiikassa sekä toiminut erilaisissa liiketoimissa ympäri maailmaa.

Paparazzi Hörköllä oli

oikea viihdetoimittajan unelmapäivä Turussa, kun ensin oikeuteen marssi Anneli

Auer ja ex-mies Jens Kukka.

Sitten leivättömän

pöydän ääreen astelivat Mikko Koivu, Helena ja Natalie.

Paparazzi kertoo sisäpiiritietoja

Koivujen oudosta rikoskeissistä.

Mukana menossa myös

kiihkeästi suuteleva Hjallis Harkimo.

Enbuske &paparazzi

Hörkön viihdekatsaus on Suomen ainoa OIKEASTI mielenkiintoinenviihdeteos.

Kun muut

kertovatvirallisen tarinan, niin me kerromme mistä he vaikenevat ja paljastamme

mitäoikeasti tapahtui.

Panu Hörkkö on

Suomenpelätyin paparazzi, joka on paljastanut julkkisten sekoiluja jo 20 vuoden

ajan.Tuhansien julkkistarinoiden Hörkkö kertoo miten kuumimmat skuupit

javiihdeilmiöt syntyivät.

Tuomas Enbuske

onnokkela ja teräväkielinen kirjailija-toimittaja, jonka salaisiin

paheisiinkuuluu viihteen suurkulutus. Julkkismaailmassa vuosia porskuttanut

Tuomas tekeeviiltäviä analyysejä viihdemaailman tähdistä julkkiksen silmin.

Ja mikä parasta -näitä

äänikirjoja voi kuunnella myös salaa!

Rööperistä rikkauksiin ja takaisin.

”Easy come, easy go”, Tom Sjöberg naurahtaa muistellessaan upeita asuntojaan ja Cadillacejaan. Legendan muistelmat vievät huikealle matkalle läpi Rööperin, jota ei enää ole.

Tom Sjöberg (s. 1946) kertoo muinaisesta Punavuoresta hajuineen, makuineen ja tekoineen. Köyhyydestä, joka sai myymään ensimmäisen pimeän pullon 12-vuotiaana, tytöistä ja pojista, leffoista ja rock’n’rollin rantautumisesta.

Rokki iski Tomiin voimalla ja pani myöhemmin laulamaan jopa levyille. Elämä vei miestä: Floridaan, Singaporeen, Hongkongiin, mutta vain kerran vankilaan. Hienoja asuntoja ja Cadillaceja. Hän riemuitsi – ja välillä pelkäsi. Elämä oli rikollista.

Sjöbergin King’s Sex -pornoputiikki Iso Roobertinkadulla on ollut auki joka päivä vuodesta 1967. Hänen King’s Kakadu -viihderavintolassaan vieraili useita maailmantähtiä, kuten Bryan Adams, mutta myös Suomen-syöjä Vladimir Žirinovski. Sjöberg toimi myös ammattinyrkkeilypromoottorina ja järjesti suuria otteluita Tony Halme etunenässä.

Lamppu Laamanen on kirjailija ja ex-musiikki- ja radiotoimittaja, jolta on aiemmin julkaistu kirjat muun muassa Tavastia-klubista, roudareista ja Pelle Miljoonasta, mutta myös mahdottomina pidetyistä tapauksista kuten Dave Lindholmista, Andy McCoysta ja Miina Äkkijyrkästä.

Suurten ja pienten rikosten maailmassa!

Immun ja Kalen rötöskatsaus kertoo viihdyttävällä tavalla ajankohtaisista ja erikoisista rikoksista ympäri Suomea. Sarjan kuudennen kauden jaksot ilmestyvät joka toinen tiistai, ja niitä et halua jättää väliin!

Mahtuvatko entinen rosvo ja entinen poliisi saman pöydän ääreen setvimään tuoreimpia rikosjuttuja ja -ilmiöitä? Asia selviää, kun entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén ja muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut entinen rikosylikonstaapeli ja nykyinen dekkaristi Kale Puonti puivat pinnalla olevia rötöksiä. Tämän true crime -sarjan jutut voivat olla vakavia, hauskoja ja tragikoomisia, mutta tylsiä ne eivät ainakaan ole. Immulle ja Kalelle pienikin voi olla suurta.

Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana.

Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Menestyskirjojen dekkarikeikat teemakirjoina bonuskeikkojen kera! Kolmen kirjan sarjaan on koottu erikseen uskottomuuskeikat, rikostutkintakeikat ja vakuutuspetokset, sekä lisää uutta asiaa yksityisetsivän toimintamalleista keikoilla. Jokaisessa kirjassa on pari uutta keikkaa teemakohtaisesti.

Ajauduin aikanaan vahingossa tekemään yksityisetsivän töitä, joiden puitteissa selvitettiin aviorikoksia, vakuutuspetoksia, varkauksia ja yritysten henkilöstön tekemiä petoksia. Koulutusta tai aiempaa kokemusta tähänkään työhön ei ollut ja sen kyllä usein keikalla huomasi.

Vaikka selvitimme rikoksia ja parisuhteiden epäselvyyksiä, menetelmämme ottaa selvää asioista olivat usein rikollisia. Esiinnyimme poliisina, uhkailimme kohdehenkilöitä ja menimme omin päin yrityksiin sekä koteihin, jotta saimme asiakkaalle parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tärkeintä oli selvittää tapaus, keinoja kaihtamatta. Vastoinkäymisiä riitti ja työn hohdokkuuskin kirjasta selvinnee. Kirjasarjan vakuutuspetoskirjassa kerron myös pieleen menneitä tapauksia, joissa vähäinen kokemuksemme tuli kintuille.

Mukavia kuunteluhetkiä!

Itä-Helsingin amfetamiinikauppa, velanperijät ja häikäilemätön ryöstösarja pitivät poliisin ammatti- ja taparikollisten seurantaan erikoistuneen Atari-ryhmän kiireisenä.

Rikostutkinta käynnisti tapahtumaketjun, jota oli vaikea pysäyttää. Mafiatyylinen kidutus oli vasta alkua, ja rikollisten jäljiltä jäi kateisiin suuri summa käteistä.

Kirja on tositarina, joka tarkastelee kymmenen vuoden ajanjaksoa 1990-luvun Helsingin alamaailmasta. Ataripoliisit hankkivat tietoja vinkkimiehiltään, ja yhden kovan luokan tekijän nimi nousi yhä uudestaan esiin eri tutkinnoissa. Näytti, että poliisi on aina askeleen nopealiikkeisiä gangstereita jäljessä.

Poliisien harmaalla alueella liikkuneet tutkintamenetelmät saivat lopulta kiinni jääneen päätekijän katkeroitumaan pahasti. Yhteiskunta saisi maksaa takaisin tekemänsä vääryydet.

Kertomus kiertyy rikosten arkkitehtinä toimineen päähenkilön ja tämän lähimpien ihmisten ympärille. Kirja perustuu yksityiskohtaiseen haastattelumateriaaliin alamaailman toimijoilta ja muilta lähteiltä noiden vuosien ajalta.

Pahan arkkitehdit on kylmäävä tositarina 1990-luvun ammattimaisesta rikollisuudesta.

Janne Tranberg (s. 1974) on entinen ammattirikollinen ja nykyinen menestyskirjailija. Tämä on hänen viides kirjansa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on kokenut rikostoimittaja ja -kirjailija.

Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa.

Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu.

Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen.

Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan.

Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia.

Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022.

Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

Paulina tapasi 22-vuotiaana unelmiensa miehen, Jimin. Jim oli voimakas, karismaattinen ja valmis perustamaan perheen. Kaunis rakkaussuhde muuttui kuitenkin uhkailun, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön värittämäksi arjeksi. Jim teki Pauliinasta seksiorjan, jota myi vieraille miehille, jotka saivat tehdä hänelle mitä halusivat. Lopulta Paulina ei nähnyt muuta ratkaisua kuin tappaa itsensä. Sitä ennen hän huomasi kuitenkin olevansa raskaana ja onnistui pakenemaan. Tämä on tositarina Paulinan läpikäymästä helvetistä.

Leena Kiviharju (1948–2021) eli epätavallisen elämän tien päällä. Laukku-Leenaksi kutsuttu naiskulkuri kulki kymmenine laukkuineen ympäri Suomea kävellen tai liftaten. Hän lähti liikkeelle vuonna 2002 ja asui kesät ja talvet taivasalla. Hänen leiripaikkojaan olivat huoltoasemien lähistöt ja teiden pientareet. Vaikka hänelle tarjottiin apua ja asuntoa, hän pysyi lähes elämänsä loppuun asti kodittomana.

Yksinäinen naiskulkuri herätti aina huomiota siellä, missä liikkui. Mistä hän tuli ja minne meni? Mitä hän laukuissaan kuljetti? Miksi hän lähti taipaleelleen? Salaperäisen kulkijan matkanteko kiinnosti ihmisiä, mutta itse hän pysyi vaitonaisena elämänsä vaiheista.

Päivi Ketolaisen koostama teos perustuu Leena Kiviharjun ainutlaatuisiin matkapäiväkirjoihin ja tuo selkoa Laukku-Leenan matkantekoon pitkin Suomen maanteitä.

Dramaattinen ja järisyttävä kuvaus afrikkalaisen sodan etulinjasta.

Kimmo Heinonen on Suomen puolustusvoimien erikoisjoukkojen kasvatti, joka koulutettiin toimimaan kylmäpäisesti äärimmäisissä olosuhteissa. Silti Afrikka yllätti.

Heinonen päätyi mentoriksi yksityisen turvallisuusyrityksen palvelukseen ja joutui keskelle raakaa sisällissotaa. Viereltä haavoittui ja kaatui tovereita. Äärimmäisen ammattitaitoinen osasto mentoreita suoritti kerta toisensa jälkeen aseellisia operaatioita, joiden onnistumista pidettiin lähes mahdottomana.

Tiivistunnelmainen kertomus vie lukijan Afrikan sodan todellisuuteen. Se raottaa verhoa maailmaan, joka on pysynyt piilossa julkisuudelta.

Kaunistelematon lapsuuskuvaus pääkaupunkiseudun lähiöistä.

Tervetuloa hyvinvointivaltion pimeälle puolelle. Käynnissä on viinan ja aineiden vauhdittama armoton sekoilu, jonka keskellä pieni Mari Johanna elää lapsuuttaan.

”Mun faija veti viinaa ja mutsi veti kamaa. Meno oli sen mukast, yhtä v*tun kaaosta. Kotona venas tyhjä jääkaappi, oven takana hakkas vihane naapuri tai poliisi. Välil heilu nyrkit tai veitset. Aina ei pysyny perillä onks mutsi ja faija yhes vai oliks niil taas jo jotkut uudet suhteet menos. Emmä tiiä, tieskö ne itekkää.

Sit ku mä oli täyttäny 13, mut kaapattii lastenkotiin. Pikkuhiljaa mä aloin elää mun omaa elämää, kerää itteeni kasaan. Päätin et mun tulevat skidit ei tuu elää samanlaista lapsuutta ku mä.”

Mari Johanna Hauta-ahon kuvaus lapsuudestaan on paitsi koskettava tositarina myös tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro elämänpiiristä, joka jäänyt suurimmalle osalle suomalaisista näkymättömäksi.

Mari Johanna Hauta-aho (s. 1987) on vantaalainen rap-artisti, joka on aiemmin käsitellyt lapsuuttaan Ghettosuperstara-albumillaan (2022). Hän on pystynyt tarjoamaan omille lapsilleen hyvin toisenlaisen perhemallin kuin minkä itse sai.

"Antauduin rakastettavaksi. Kyllä kaikki järjestyisi."

Tositarina päihderiippuvuudesta ja sokeasta rakkaudesta.

Raskaan elämänvaiheen ja pitkän yksinolon jälkeen toimittaja ja kahden lapsen äiti Johanna Aatsalo kohtasi miehen, joka vei jalat alta. Sielunkumppanin. Kuusi kuukautta myöhemmin pariskunnan hääharjoitusten aikana mies makasi sammuneena yhteisen kodin vuoteella. Johanna alkoi pitää päiväkirjaa raastavasta suhteestaan rakastamaansa päihdesairaaseen mieheen. Viimeisen dramaattisen merkinnän hän teki 2784 päivää parin ensikohtaamisen jälkeen.

2784 päivää on hengästyttävästi etenevä ja vaikuttava kuvaus ristiriitaisten tunteiden täyttämästä elämästä alkoholistin rinnalla. Päihderiippuvuuden lisäksi se kertoo ihmisten hyvistä ja huonoista teoista, läheisen tuskasta ja auttamisyrityksistä sekä aina uudestaan nousevasta toivosta. Aatsalo kuvaa kainostelematta häpeän sävyttämää kaksoiselämää, jonka vuoksi alkoholistin rinnalta on niin vaikea irrottautua. Mitä kaikkea ihminen on rakkauden nimissä valmis sietämään?

Johanna Aatsalo (s. 1967) on Tehy-lehden päätoimittaja ja liikuntafysiologi, joka on työskennellyt muun muassa STT:ssä ja Ylellä. Aatsalon vuonna 2024 ilmestynyt esikoiskirja Paljastus. Tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa oli myyntimenestys ja herätti laajaa keskustelua urheilujournalismin ja -johtamisen tilasta.

Ukrainan sodan raaka todellisuus suomalaissilmin.

”Joukkuetoverit ottavat minusta myöhemmin valokuvan muistoksi. Kuvasta katsoo siloposkinen perheenisä, jonka silmissä on kylmä katse mutta jonka kasvoilta näkyy jotain peruuttamatonta. Vaikka en sitä siinä hetkessä vielä ymmärräkään, jotain on mennyt lopullisesti rikki. Kuukausia myöhemmin kuolleiden miesten kasvot vainoavat minua unissa ja joskus valveillakin. Tappaminen ei tapahdu jälkiä jättämättä.”

Kukaan ei tiedä etukäteen, miten reagoi kohdatessaan ensimmäistä kertaa sodan totaalisen epäinhimillisyyden. Tämän on saanut huomata myös Arttu, joka on taistellut Ukrainan puolesta niin Kiovassa kuin itärintamalla. Moni henkseleitään paukutellut lähti ensikontaktin jälkeen kotiin, mutta Arttu kykeni toimimaan sodan hirvittävissä olosuhteissa ja nousi ilman aiempaa sotilastaustaa arvostetuksi taistelijaksi. Hän korostaa, ettei sota ole sankaritarina. Se on likaista puuhaa, johon jonkun on vain tartuttava, jotta paha ei voittaisi. Lopullinen hinta sodasta tuli kuitenkin maksettavaksi Suomeen paluun jälkeen, kun rintamalla koetut kauheudet hiipivät väkisinkin takaisin mieleen.

Ann-Mari Leinonen on kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi. Hän on käynyt kahteen otteeseen sodan kourissa olevassa Ukrainassa. Sodan tuntumassa -podcastissaan hän kertoo kokemuksistaan paikan päällä ja keskustelee Ukrainan suomalaistaistelijoiden kanssa. Leinosen aiempia teoksia ovat muun muassa Meeri Koutaniemen kanssa tehdyt kirjat Rakkaus ja Vahvaksi rikotut.