Top lista: Tositarinat

Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi.

Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta.

Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin?

Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen.

Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta.

Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä.

Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Enbuske kertoo yksityiskohtia oikeudenkäynnistä, jossa hän oli syytettynä ex-tyttöystävänsä pahoinpitelystä.

Panu kertoo tuskaisesta kamppailustaan mystisen Hortonin-syndrooman kanssa.

Panu ja Tuomas löytävät kadonneen Sedu Koskisen helsinkiläisestä mielisairaalasta.

Jakson lopussa Panu ja Tuomas tekevät mehevän romanssipaljastuksen Suomen mediamaailman huipulta!

Enbuske & paparazzi Hörkön viihdekatsaus on Suomen ainoa OIKEASTI mielenkiintoinen viihdeteos.

Kun muut kertovat virallisen tarinan, niin me kerromme mistä he vaikenevat ja paljastamme mitä oikeasti tapahtui.

Panu Hörkkö on Suomen pelätyin paparazzi, joka on paljastanut julkkisten sekoiluja jo 20 vuoden ajan. Tuhansien julkkistarinoiden Hörkkö kertoo miten kuumimmat skuupit ja viihdeilmiöt syntyivät.

Tuomas Enbuske on nokkela ja teräväkielinen kirjailija-toimittaja, jonka salaisiin paheisiin kuuluu viihteen suurkulutus. Julkkismaailmassa vuosia porskuttanut Tuomas tekee viiltäviä analyysejä viihdemaailman tähdistä julkkiksen silmin.

Ja mikä parasta - näitä äänikirjoja voi kuunnella myös salaa!

Suurten ja pienten rikosten maailmassa

Immun ja Kalen rötöskatsaus kertoo viihdyttävällä tavalla ajankohtaisista ja erikoisista rikoksista ympäri Suomea. Sarjan viidennen kauden jaksot ilmestyvät joka toinen tiistai, ja niitä et halua jättää väliin!

Mahtuvatko entinen rosvo ja entinen poliisi saman pöydän ääreen setvimään tuoreimpia rikosjuttuja ja -ilmiöitä? Asia selviää, kun entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén ja muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut entinen rikosylikonstaapeli ja nykyinen dekkaristi Kale Puonti puivat pinnalla olevia rötöksiä. Tämän true crime -sarjan jutut voivat olla vakavia, hauskoja ja tragikoomisia, mutta tylsiä ne eivät ainakaan ole. Immulle ja Kalelle pienikin voi olla suurta.

Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Ilmén on kirjoittanut elämästään kolme tietokirjaa ja ollut tekemässä useita keskustelusarjoja.

Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa.

Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu.

Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen.

Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan.

Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia.

Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022.

Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

Leena Kiviharju (1948–2021) eli epätavallisen elämän tien päällä. Laukku-Leenaksi kutsuttu naiskulkuri kulki kymmenine laukkuineen ympäri Suomea kävellen tai liftaten. Hän lähti liikkeelle vuonna 2002 ja asui kesät ja talvet taivasalla. Hänen leiripaikkojaan olivat huoltoasemien lähistöt ja teiden pientareet. Vaikka hänelle tarjottiin apua ja asuntoa, hän pysyi lähes elämänsä loppuun asti kodittomana.

Yksinäinen naiskulkuri herätti aina huomiota siellä, missä liikkui. Mistä hän tuli ja minne meni? Mitä hän laukuissaan kuljetti? Miksi hän lähti taipaleelleen? Salaperäisen kulkijan matkanteko kiinnosti ihmisiä, mutta itse hän pysyi vaitonaisena elämänsä vaiheista.

Päivi Ketolaisen koostama teos perustuu Leena Kiviharjun ainutlaatuisiin matkapäiväkirjoihin ja tuo selkoa Laukku-Leenan matkantekoon pitkin Suomen maanteitä.

Menestyskirjojen dekkarikeikat teemakirjoina bonuskeikkojen kera! Kolmen kirjan sarjaan on koottu erikseen uskottomuuskeikat, rikostutkintakeikat ja vakuutuspetokset, sekä lisää uutta asiaa yksityisetsivän toimintamalleista keikoilla. Jokaisessa kirjassa on pari uutta keikkaa teemakohtaisesti.

Ajauduin aikanaan vahingossa tekemään yksityisetsivän töitä, joiden puitteissa selvitettiin aviorikoksia, vakuutuspetoksia, varkauksia ja yritysten henkilöstön tekemiä petoksia. Koulutusta tai aiempaa kokemusta tähänkään työhön ei ollut ja sen kyllä usein keikalla huomasi.

Vaikka selvitimme rikoksia ja parisuhteiden epäselvyyksiä, menetelmämme ottaa selvää asioista olivat usein rikollisia. Esiinnyimme poliisina, uhkailimme kohdehenkilöitä ja menimme omin päin yrityksiin sekä koteihin, jotta saimme asiakkaalle parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tärkeintä oli selvittää tapaus, keinoja kaihtamatta. Vastoinkäymisiä riitti ja työn hohdokkuuskin kirjasta selvinnee. Kirjasarjan vakuutuspetoskirjassa kerron myös pieleen menneitä tapauksia, joissa vähäinen kokemuksemme tuli kintuille.

Mukavia kuunteluhetkiä!

Kunniapaikalla asunnossa olivat pienet kengät. Ne olivat kuuluneet Lailan lapsena kuolleelle pojalle. Kengille oli raivattu kuin muistojen alttariksi tila muutoin täynnä tavaraa rönsyilevän lipaston päälle. Laila pysähtyi usein kenkien viereen niitä katsomaan. Ennen lähtöä Laila pyyhkäisi kädellään pölyt kengistä ja siveli niitä. Sitten hän laittoi kengät hitaasti takaisin paikoilleen. Hetki oli aina juhlallinen ja nosti kyyneleet silmiini.

Osasto 6 on kirja ihmisistä. Suljetulla osastolla työskentelystä voi syntyä mielikuvia pehmustetuista kopeista ja potilaista, joiden hoito on lähinnä kaukaisuuteen eksyneen katseen tavoittelua, hajanaisten lauseiden yhdistelyä ja vahvojen lääkkeiden annostelua. Deadline Kustannuksen tuore kirjailija Raija-Leena Rekilä kuitenkin kumoaa nämä mielikuvat esikoiskirjassaan täysin. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskennellessä ammatillinen osaaminen on ehkä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on myötätunto ja kyky kohdata potilaat persoonana, ei mauttomana ja hajuttomana hoitajana. Kaksi vuosikymmentä suljetulla elää Rekilän mielessä aikana, jona hän on kokenut potilaiden kanssa elämän ilot ja surut, ollut saatanan lähettiläs ja pikkulintu. Joskus potilaiden räväkkyys on nolottanut, toisinaan potilaat ovat häpeilleet hänen seuraansa julkisilla paikoilla. Rekilä tietää, että itsepäisesti sulkeutunut potilas voidaan saada avautumaan vaikka lempeästi hiuksia harjaamalla. Mutta kuinka kieltäydytään kosinnasta pimeän osaston käytävillä?

Hurja matka Enkeleiden kakkosmieheksi.

Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi.

Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi.

Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa.

Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään.

George Christie liittyi Hells Angelsiin 1975. Hän perusti Venturan chapterin ja toimi sen presidenttinä yli 30 vuotta. Koko kerhon kansainvälisenä tiedottajana hän toimi yli 20 vuotta.

Keitä todennäköisesti olivat kakun avulla pankin ryöstäneet ja mihin saalisrahat ehkä menivät?

Kale Puontin ja Kenneth ”Kentsu” Erikssonin käsittelyssä kakkuryöstäjä ja muita erikoisia ryöstöjä

Kale Puonti työskenteli Helsingissä yli 30 vuotta huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Ratkotut rikokset -sarjassa hän pureutuu vieraidensa kanssa erilaisiin suomalaisia puhuttaneisiin mielenkiintoisiin tapauksiin. Juttuihin perehtyneet eri alojen ammattilaiset todellakin tietävät, mistä puhuvat.

Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Reijo Hammar – Kakolan karkuri on kaunistelematon selonteko henkirikoksiin ja vankilapakoon päätyneen väkivaltarikollisen elämästä vankiloissa ja niiden ulkopuolella.

Syntymästään alkaen laitoksissa ollutta Reijo Hammaria kutsuttiin aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi. Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi herkeämättä laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa.

Tässä kirjassa Reijo Hammar avaa ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä yleisölle. Toimittaja Mika Katajalan kirjoittamassa kirjassa ääneen pääsevät myös Hammarin vaimo Suski ja tytär Maria.

Seison Angelintien varressa, Inarissa, kohdassa, joka edustaa monille suuren katoamismysteerin alkua. Antti Hanhivaaran omaisille se on kuitenkin paikka, joka jakoi heidän elämänsä kahteen ajanjaksoon. On aika ennen ja jälkeen Antin katoamisen. Tältä paikalta 21-vuotiaan Antti Hanhivaaran hylätty Toyota Carina löytyi lokakuussa 2006. Antti-äänisarja kertoo katoamistutkinnan eri käänteistä ja paljastaa myös uutta tietoa. Lisäksi keskitymme ensimmäistä kertaa siihen, millainen Antti todella oli, ja mitä hän merkitsi läheisilleen.

Murhatun varusnaisen mysteeri.

Pitkän linjan rikostutkija Jari Veijalainen kuvaa virkauransa haastavinta rikostutkintaa. Pieni tutkintaryhmä onnistui selvittämään, miksi 21-vuotias Milla Aronen katosi mystisesti kesken varusmiespalveluksen.

Kesäkuussa 2019 Milla Aronen oli suorittanut melkein puolet varusmiespalveluksestaan. Eräänä sunnuntaina hän ei palannutkaan varuskuntaan. Perheenjäsenet aavistivat heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Milla Arosen katoamismysteeri pysyi pitkään lehtiotsikoissa. Lopulta Millan entinen poikaystävä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Taustalta paljastui pitkä henkisen ja fyysisen väkivallan kierre, joka pitää yhä Millan läheisiä otteessaan. Poliisi selvitti tekijän, mutta Veijalainen uskoo, ettei koko totuus tapahtumista ole vielä tullut julki.

Jari Veijalainen on eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Airiston murha (2023) lähes 30 vuoden jälkeen selvinneestä henkirikoksesta.

Päivi Hannula on MTV:n uutispäällikkö ja rikostoimittaja, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Väärän auton kyytiin (2024).

Helena Koivun piti tulla studioon, mutta kohurouva perui saapumisensa vain paria tuntia ennen nauhoituksia.Tämä ei tahtia haitannut, sillä paparazzi Hörkkö kertoo, miten Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran outo kujanjuoksu päättyi tökeröihin valeisiin.

-En tiedä yhtään poliitikkoa, joka hoitaa mediasuhteitaan noin päin h***ettiä, Hörkkö tuumaa. Paparazzi kertoo uskomattoman tarinan, joka on kuin 90-luvulta. Paparazzi juoksi koko viikon puoluepomo Virran perässä, kunnes episodi sai uskomattoman päätöksen.

-Vihreiden puolueväki kävi kimppuuni. He repivät kameraa kädestä ja hakkasivat minua vaalilehtisillä. Huvittavinta tässä oli se, että olin vihreiden asialla kyselemässä oudoista avohakkuuasioista, Hörkkö nauraa. Jaksossa mukana myös Diadran salarakas ja Stefu Thermanin rajut romaniriidat.

Enbuske & paparazzi Hörkön viihdekatsaus on Suomen ainoa OIKEASTI mielenkiintoinen viihdeteos.

Kun muut kertovat virallisen tarinan, niin me kerromme mistä he vaikenevat ja paljastamme mitä oikeasti tapahtui.

Panu Hörkkö on Suomen pelätyin paparazzi, joka on paljastanut julkkisten sekoiluja jo 20 vuoden ajan. Tuhansien julkkistarinoiden Hörkkö kertoo miten kuumimmat skuupit ja viihdeilmiöt syntyivät.

Tuomas Enbuske on nokkela ja teräväkielinen kirjailija-toimittaja, jonka salaisiin paheisiin kuuluu viihteen suurkulutus. Julkkismaailmassa vuosia porskuttanut Tuomas tekee viiltäviä analyysejä viihdemaailman tähdistä julkkiksen silmin.Ja mikä parasta - näitä äänikirjoja voi kuunnella myös salaa!

Hyvän ja pahan rajamailla – Tuomas Kyrö kertoo soturin tarinan.

Helmikuu 2022. Aleksi istuu autossaan talvisessa Oulussa ja miettii itsemurhaa. Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sotilas ei tapa itseään, mutta sotilas voi kuolla kunniakkaasti taistelukentällä. Aleksi myy kihlasormukset ja lähtee.

Aleksi taistelee Ukrainan Foreign Legionin joukoissa Irpinissä, Itä-Ukrainassa, Mustallamerellä. Hän menee kaikkiin tuliin ensimmäisenä: koska hänellä ei ole mitään hävittävää, hän on ylivoimainen. Siksi hän on yhä elossa.

Tuomas Kyrö matkusti Kiovaan haastattelemaan suomalaista soturia, jonka elämäntarina on hämmästyttävä, hengästyttävä ja koskettava. Koulussa kiusattu suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika päättää näyttää kaikille ja lähtee 18-vuotiaana Ranskan muukalaislegioonaan. Hän palvelee Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa ja käy välillä suorittamassa asepalveluksen Suomessa. Tänään 33-vuotias Aleksi on kovapintainen sotilas, mutta hän on myös se pikkupoika, jonka paras muisto on isoisän tilalla tehdyt maatyöt. Silloin kun kaikki oli hyvin, alle kouluikäisenä.

Tuomas Kyrö on tunnettu ja tunnustettu kirjailija, jonka teoksille ominaista on ihmisläheisyys ja tarkkanäköinen yhteiskunnallisuus. Aleksin kertomus vei hänet kirjailijuuden ytimeen: on tarinoita, jotka ihmisten on pakko lukea ja kuulla.

Raadollisen rehellinen kuvaus ensihoitajan työstä.

Erilaiset ensihoitokeikat 30 vuoden ajanjaksolta valottavat, mitä kaikkea ensihoitaja voi työssään kohdata. Kirja kertoo myös hoitoalan kriisistä ja epäkohdista ensihoitajan kokemana.

Paul Eskelinen selittää ymmärrettävällä tavalla, mitä keikoilla tapahtuu, mitä hoitotoimenpiteitä potilaalle tehdään ja millaisia lääkkeitä tälle annetaan. Tragikoomisilta tilanteiltakaan ei kirjassa vältytä: kerran eräs iäkäs rouva tarjoili kahvia ja pullaa hänen aviomiestään yhä elvyttäville ensihoitajille ja palomiehille. Koko uransa henkisesti rankimpana kokemuksena Eskelinen pitää vauvan elvytystä. Eskelinen on työskennellyt ensihoitajana myös Tukholmassa, missä ampumavamma- ja puukotuskeikat olivat arkipäivää.

Ensihoidossa kaikki ei mene aina parhaalla mahdollisella tavalla ja virheitäkin sattuu. Systemaattisen toiminnan ansiosta potilasturvallisuus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina.

Paul Eskelinen on hoitotason ensihoitaja, sairaanhoitaja ja entinen palomies. Eskelinen työskentelee nykyisin suuren osan ajastaan ensiapukouluttajana. Häntä kiinnostavat erityisesti toimintakyvyn säilyttäminen hätätilanteissa sekä ensihoitojärjestelmän kipupisteet ja kehitystarpeet. Kirjan tekoon Eskelistä innosti halu kertoa ensihoidosta kansantajuisesti mutta tieteelliseen tietoon pohjaten.

Ravisuttava läpileikkaus asunnottomuudesta ja kodittomuudesta 2020-luvun Suomessa.

"Viisikymppinen Sari on asunut Helsingin rautatieasemalla 12 vuotta - Nyt hän kertoo, kuinka hieno asunto ja työpaikka vaihtuivat pesuihin julkisessa vessassa" -Apu

Viisikymppinen Sari on tuttu näky Helsingin päärautatieasemalla. Yli kymmenen vuoden ajan hänet on voinut nähdä työntämässä kesät ja talvet omaisuuttaan kärryssään ja paikkaamassa ilmastointiteipillä kenkiään ja silmälasejaan. Sari kuljettaa mukanaan satojen elokuvien kokoelmaansa, ja hän rahaa saadessaan yöpyy hotelleissa. Arkensa perheetön ja työtön nainen jakaa muiden juna-asemalla asuvien ja satunnaisten ohikulkijoiden kanssa. Asemalle on muodostunut varjoyhteiskunta, joka jää usein tavalliselta työmatkalaiselta näkemättä.

Kirjassa kuullaan Sarin ja hänen yhteisönsä kautta, miten Suomessa voi tippua kaikkien turvaverkkojen läpi ja menettää uskonsa yhteiskuntaan. Mistä ihmisarvo ja koti rakentuvat?

Jos Sari saisi itse päättää, Quentin Tarantino saisi ohjata hänestä elokuvan. Se sisältäisi hänen mukaansa seikkailuja, väkivaltaa ja suuria tunteita – mystisiä aineksia unohtamatta.

Miten joulun aikaan työskennelleen poliisin päätös vielä sittenkin yhdestä kuulustelusta sysäsi koko case Katiskan alkuun?

Kale Puontin ja vanhempi rikoskonstaapeli Joni Aaltosen käsittelyssä case Katiskan alkuvaiheet

Kale Puonti työskenteli Helsingissä yli 30 vuotta huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Ratkotut rikokset -sarjassa hän pureutuu vieraidensa kanssa erilaisiin suomalaisia puhuttaneisiin mielenkiintoisiin tapauksiin. Juttuihin perehtyneet eri alojen ammattilaiset todellakin tietävät, mistä puhuvat.

Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Entinen pitkän linjan huumepoliisi Timo ”Vanhamyrkky” Lehtonen vie lukijan aidoille keikoille rikostapauksissa vuosikymmenten varrelta – tunnelman tiivistyessä kuin tunnuksettoman postausauton takapenkillä.

Teos luotaa syvälle poliisin erityisryhmien ja rikollisten väliseen maailmaan. Miksi rikollinen haluaa ottaa riskin ja ryhtyä kaveeraamaan poliisin kanssa? Voiko poliisi ystävystyä vastapuolen kanssa joutumatta vaikeuksiin? Ääneen pääsevät myös vastapuolen edustajat, sillä pari ex-rikollista antoi Vanhallemyrkylle luvan jakaa heitä koskevat tarinat rosvojen ja poliisien yhteisistä vuosista. Toisessa näistä konnat onnistuivat vetämään poliiseja pidemmän korren.

Jokaisella on nuoruudessa omat esikuvansa. Vanhamyrkky kohtasi omansa, menestyneen rockmuusikon, stadilaisen huumekaupan tutkinnassa. Kirjaa varten hän pääsi tapaamaan idolinsa uudelleen ja muistelemaan juttua, jonka tutkintaan liittyi poikkeuksellisia piirteitä.

Vanhamyrkky oli myös mukana aikansa suurimmassa seurantaoperaatiossa kahdeksan päivän hurjalla matkalla Helsingistä Lappiin. Kenen hermot pitivät? Entä tarina äänekoskelaisista huumepullista poliisilaitoksen kahvipöydässä? Kirjassa niistä saadaan hilpeät maistiaiset.

Lisää myrkkyä -kirjan elämänmakuiset muistelmat vievät lukijan suoraan poliisin työn ytimeen.

Pink Floydin arvoinen ryöstö ja muita Pasilan yösaalistajan keikkoja

Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson kuvaa kirjassaan Kommandopipoja ja Jatimaticeja huimimpia ja omaperäisimpiä ryöstöjä, joita hän kohtasi uransa aikana.

Suomen rikoshistoriassa 1990-luku ja 2000-luvun alkupuoli oli ryöstöjen kulta-aikaa. Sen rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson sai huomata omakohtaisesti, kun hän työskenteli vuodesta 1991 lähtien Helsingin poliisissa väkivaltarikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa.

Suomalaisten rikollisten lisäksi ryöstöjä tehtailivat myös virolaiset ja liettualaiset ammattirikolliset. Joskus alamaailman suunnitelmista saatiin vihjeitä jo etukäteen, joskus taas ryöstäjät onnistuivat yllättämään viranomaiset täydellisesti, kuten kävi Malmin koruliikkeen tapauksessa. Sieltä rosvot onnistuivat saamaan yli kolmen miljoonan euron korusaaliin, joka on edelleen Suomen rikoshistorian suurin saalis.

Tässä kirjassa Eriksson kertoo paristakymmenestä eniten mieleen jääneestä ryöstötutkimuksestaan, jotka puhuttivat Suomea.

Kenneth Eriksson (s. 1960) aloitti työnsä Helsingin poliisissa vuonna 1982. Hän työskenteli aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Kommandopipoja ja Jatimaticeja on hänen kolmas tietokirjansa. Eriksson tunnetaan myös Mika ”Immu” Ilménin kanssa tekemästään Krimisarkisto-sarjasta.

Tositarina siitä, kuinka kovat huumeet soluttautuivat Suomeen.

Samasta pikkukylästä kuoli lyhyessä ajassa monta nuorta, joita yhdisti huumeiden käyttö. Opioidikorvaushoidon piti korjata ongelma, mutta toisin kävi: nykyään Suomessa huumeisiin kuolee nuoria enemmän kuin koskaan. Olisiko edes osa voitu pelastaa?

Rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist murhattiin luksustalonsa ovelle Kotkassa keväällä 1995. Helsingin poliisilaitoksen Jari Aarnio paljasti Lusun laajat Hollantiin kytkeytyneet huumebisnekset, ja pääpahikset joutuivat linnaan. Omituista oli, että Kotkan ja Haminan seudulle virtasi edelleen valtavia määriä pilveä ja amfetamiinia. Joukko huumekauppiaita oli jäänyt vapaalle jalalle.

Piri tuskin yksin tappoi ketään mutta sitten Venäjältä alkoi vuotaa alueelle halpaa heroiinia. Kun vielä osa lääkäreistä syyti käyttäjille reseptejä vahvoihin lääkkeisiin, vyyhti oli valmis.

Rikostutkintaan muualta avuksi tulleet poliisit ihmettelivät pelon ilmapiiriä, joka näytti vallanneen paikalliset virkaveljet. Kotkassa ja Haminassa käynnistyi korvaushoitotutkimus, jossa A-klinikalta sai hakea laillisesti Subutexia ja uutta Subuxonea. Se oli lääke, jonka piti mullistaa Suomen korvaushoito. Nuorille käyttäjille kaupunki näyttäytyi varsinaisena paratiisina, mutta hautausmaiden portit kätkivät taakseen toisen totuuden.

Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on seurannut Kotkan seudun huumerikollisuutta 1990-luvulta lähtien.

Sini Ahlqvist (s. 1987) työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina. Kirjoittajat julkaisivat vuonna 2022 kirjan Ahlqvistin isästä, rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvistista.