Nälkä ja tauti vaeltavat pitkin maaseutua. Ne eivät jätä yksin äitejä, ei isiä, ei lapsia, vaan syrjimättä vierailevat kodissa kuin kodissa. Pieni Hannun-Erkki on perheestään ainoa, joka on jäänyt jäljelle. Hänet löydetään ja hän saa syödäkseen, mutta isää, äitiä ja siskoa ei enää ole. Alkaa karu elämä, jossa selviytyminen on kovan työn takana.

Kirja seuraa Hannun-Erkin edesottamuksia aina nälkävuosista Norjan-vuosiin asti. Nuoren miehen työnteko tuo hänen elämäänsä monenlaisia hahmoja, mutta nälkä ja yksinäisyys ovat jättäneet häneen lähtemättömät jäljet.

Juho Koskimaa (1891–1926) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Osa hänen tuotannostaan on käännetty myös ruotsiksi. Koskimaalle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1921.