Analyyttistä pohdintaa odotin, mutta Marin ei siihen kyennyt, vaan kirja on puolueen ja itsensä kannalta parhain päin selittelyä. Jätti aidosti analysoimatta talouspolitiikan epäonnistumisen ja pysyvien menojen paisuttamisen, Työkanava Oy:n epäonnistumisen, joka oli hallinnollinen fiasko, jossa hallitus perusti valtionyhtiön työllistämään vaikeasti työllistyviä osatyökykyisiä, mutta hanke epäonnistui pahasti: vuosina 2022–2025 syntyi 2,8 miljoonan euron liiketappiot, silti johdolle maksettiin yli 840 000 euroa palkkoja ja palkkioita. Se oli symbolina hallituksen kyvyttömyydestä valvoa julkisia hankkeita ja priorisoida tehokkuutta, koronakriisin ylilyönnit (esim. Uudenmaan sulku), EU-politiikan hitaus ja reaktiivisuus, hävittäjien lupaaminen Ukrainalle, Marinin vastuun välttely ja virheiden kieltäminen, henkilökohtaiset kohut, Fortumin Uniper-sijoitukset ja niiden kriisinhallinta sekä 6–8 miljardin euron tappiot, ylimielisyys ja toisten töykeä kohtelu, hermojen menettäminen vaalikeskusteluissa ja itkeskely kännibilettelyn jälkeisessä tiedotustilaisuudessa. Yksi tähti tulee siitä, että kirjassa avautui joitakin asioita tai näkökulmia, joita ei ole aiemmin tullut ilmi. Tosin niidenkin osalta jää varteenotettava epäily, kun todellinen ja kypsä analyyttisyys jää syrjään Marinin ideologisen selittelyn tieltä.

Kirjallisena teoksena ei kovin kummoinen, mutta avasi mielenkiintoisella tavalla ovea suomalaisen politiikan julkisivun taakse. Ensimmäinen puolikas hieman puuduttava, parani loppua kohden!

I am not supporter of SDP party, I am a moderate right party supporter. However, I loved the book and the straight forward and transparent way it was written. I believe in democracy, despite the worrying trend worldwide of glorifying autocratic leaders and especially what is happening in USA that used to be the free world leader. Thanks to Sanna Marin, I indeed enjoyed every page of the book.