Arthur E. P. Brome Weigallin Kleopatra : Kleopatran, Egyptin kuningattaren elämä ja aika on historiallinen elämäkerta, joka rekonstruoi Ptolemaiosten Egyptin viimeisen hallitsijan elämän antiikin lähteiden, poliittisen historian ja hovikulttuurin kautta. Teos tarkastelee Kleopatraa sekä yksilönä että vallankäyttäjänä, erityisesti hänen suhteitaan Julius Caesariin ja Marcus Antoniukseen, mutta pyrkii samalla purkamaan roomalaisen propagandan synnyttämiä myyttejä. Weigallin tyyli on oppinut, narratiivisesti etenevä ja paikoin esseistinen: hän yhdistää arkeologisen tiedon, klassisten tekstien tulkinnan ja varhaisen 1900-luvun historiankirjoituksen ihanteet. Kirja sijoittuu populaarin ja tieteellisen historiankirjoituksen rajalle, missä antiikin henkilöhahmoista rakennetaan sekä historiallisia että psykologisia kokonaisuuksia. Weigall oli brittiläinen egyptologi, antiikintutkija ja museomies, jonka työ Egyptin muinaismuistohallinnossa antoi hänelle poikkeuksellisen tuntuman aineelliseen kulttuuriin, topografiaan ja dynastiseen historiaan. Hänen tutkimuksensa kohdistui erityisesti faraoniseen Egyptiin, mutta laajempi kiinnostus Välimeren maailmaan, imperiumeihin ja historiallisten henkilöiden motiiveihin näkyy myös tässä teoksessa. Juuri hänen yhdistelmänsä kenttäkokemusta, filologista lukeneisuutta ja halua korjata romantisoituja väärinkäsityksiä selittää, miksi hän tarttui Kleopatran hahmoon. Kirjaa voi suositella lukijalle, joka etsii sekä eläytyvää että lähdepohjaista johdatusta Kleopatran aikaan. Se palkitsee erityisesti antiikin historian, Egyptin ja elämäkertakirjallisuuden ystävät, koska se avaa hallitsijakuvan poliittiset, kulttuuriset ja sukupuolittuneet kerrostumat. Vaikka teoksen näkökulma heijastaa osin omaa aikakauttaan, sen analyyttinen kunnianhimo tekee siitä yhä arvokkaan ja keskustelua herättävän lukukokemuksen.
