”Minä kirjoitan sinulle päiväkirjaa, saat sen osan minusta sitten kun tulet takaisin.” Daniel Urwind, 53-vuotias antikvariaatinpitäjä, palaa lentokentältä; vaimo Maria on lähtenyt vuodeksi Bostoniin. Mies näkee näyn jota ei osaa selittää, ei tiedä uskooko todeksi.
Danielin isällä oli tapana sanoa, että heidän liettualaisen sukunsa elementti on vesi eikä tuuli. Mutta Danielin mielessä tuulee usein, tuulee suuressa labyrinttimaisessa talossa, johon niin monet muistot liittyvät. Nuo muistot alkavat nyt täyttää hänen hiljaiseloaan, kietoutuvat toisiinsa. Menneisyys ihmisineen on alituisesti läsnä, jatkuu unenomaisina kuvitelmina. Daniel kirjoittaa, vuosi kuluu, vuoden viikot ja yksi. Maria tulee takaisin, ja jokin on peruuttamattomasti muuttunut.
Bo Carpelan (1926-2011) on suomalainen kirjailija, kääntäjä, runoilija ja filosofian tohtori, joka kirjoitti tuotantonsa ruotsin kielellä. Hän on saanut kirjailijana lukuisia palkintoja, ja oli esimerkiksi ensimmäinen kirjailija, joka voitti Finlandia-palkinnon kahdesti.
