Kolmen, lähes alaikäisen nuorukaisen tarina joutumisesta Talvisotaan. Kolme ihmistarinaa, joissa kaikissa istuu tiiviinä aikalaiskerronnan tunnelma, tuntemukset ja pelko. Heistä ainutkaan ei ollut sotahullu, kiihkoilija tai suojeluskunnan sunnuntaimölyn uskoja. He eivät haaveilleet, eivätkä puhuneet Suur-Suomesta, uusista laajoista metsäalueista Itä-Karjalasta. Kuitenkin tekivät Talvisodassa monen turhaksi osoittautuneen miehen sotahullut työt. Väritettyä kankaanpalaa ja messinkipeliä rintamuksiinsa saivat sitten muut lehtien palstoille jälkeen 13. maaliskuuta 1940.
aina joku johtaa tai ilveilee
