Mirkka Rekolan kirjailijantyö on mittava ja uraauurtava. Hänen runoudellaan ja karismallaan on ollut väkevä vaikutus nuorempiin kirjailijapolviin.

Rekolan kieli on tiivistä ja monimerkityksistä: runot lähtevät usein liikkeelle konkreettisista kielikuvista ja saavuttavat syvempiä merkityksiä. Rekolaa kiinnosti vuoden kierto, johon hän oli kehittänyt omalaatuisen matematiikan. Hänen runoissaan vilisee usein pareja: vastakohtia ja samankaltaisuuksia. Etenkin kokoelma Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972) muistetaan hänen rakkausrunoudestaan.

Rekola julkaisi runoja seitsemällä vuosikymmenellä esikoiskokoelmasta Vedessä palaa (1954) viimeiseksi jääneeseen kokoelmaan Kuulen taas äänesi (2011) saakka.

Tuotanto:

Vedessä palaa, WSOY 1954

Tunnit, WSOY 1957

Syksy muuttaa linnut, WSOY 1961

Ilo ja epäsymmetria, WSOY 1965

Anna päivän olla kaikki, WSOY 1968

Muistikirja, WSOY 1969

Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, WSOY 1972

Tuulen viime vuosi, WSOY 1974

Kohtaamispaikka vuosi, WSOY 1977

Maailmat lumen vesistöissä, WSOY 1978

Runot 1954–1978, WSOY 1979

Kuutamourakka, WSOY 1981

Puun syleilemällä, WSOY 1983

Silmänkantama, WSOY 1984

Maskuja, WSOY 1987

Tuoreessa muistissa kevät, WSOY 1987

Kuka lukee kanssasi, WSOY 1990

Maa ilmaan heitetty, WSOY 1995

Taivas päivystää, WSOY 1996

Virran molemmin puolin. Runoja 1954–1996, WSOY 1997

Tuoreessa muistissa kevät. Aforistiset kokoelmat, WSOY 1998

Muistinavaruus, WSOY 2000.

Maskuja, 2. painos, laajennettu laitos, WSOY 2002

Valekuun reitti, WSOY 2004

Vesi on maailman muisti, Katharos 2007

Esittävästä todellisuudesta, Sanasato 2007

Virran molemmin puolin: Runot 1954–2004, WSOY 2009

Tuoreessa muistissa kevät. Aforistiset kokoelmat, WSOY 2009

Kuulen taas äänesi. Runoja 2009-2010, The Pieraccini Foundation 2011.

Muu:

Kuva silmissä. Näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön. Toim. Liisa Enwald ja Eila Kostamo, WSOY 2011.