Olen melkein kuusivuotias, ja pian minut ilmoitetaan kouluun, koska osaan jo lukea ja kirjoittaa. Äitini kertoo siitä ylpeänä kaikille, jotka vain viitsivät kuunnella häntä. Hän sanoo: köyhän lapsellakin voi olla päänuppi kunnossa. Ehkä hän siis pitää minusta? Suhteeni häneen on tiivis, tuskallinen ja vapiseva, ja aina minun on etsittävä rakkauden merkkejä.
Kööpenhamina-trilogia koostuu kolmesta 1970-luvun taitteessa ilmestyneestä autofiktiivisestä teoksesta. Ensimmäinen osa, Lapsuus, on intensiivinen ja verevä romaani kasvuvuosista Vesterbron työläiskaupunginosassa, tyttöjen välisestä ystävyydestä sekä kirjallisen kutsumuksen heräämisestä.
EL
30.10.2024
Helmenhohtava kirja! Ihanaa kieltä, omaperäistä mutta selkeää, soljuvaa. Tytön kokemukset koskettivat ja 50 vuotta nuorempanakin pystyin niihin samastumaan, jotakin universaalia tarinassa on. Tove D. tavoittaa jotakin, jota ei usein näe kuvattavan. 1920-30 -lukujen ajankuva on myös kiinnostava. Luin, en kuunnellut. Ja nyt jatkan innolla Nuoruus -osaan!
Alisa
25.9.2024
Kaunis kuvaus nuoren tytön kasvusta teini-ikäiseksi. Monessakin kohtaa tunsin syvää myötätuntoa kirjailija Tove Ditlevsenin luomaa autofiktiivistä päähenkilöä kohtaan. Moni Toven kokema ajatus ja kokemus oli kuin suoraan omasta lapsuudestani.
Leena
17.8.2023
Herkkä ja uskottava lapsuuden kuvaus.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus