Paavo Rintala kertoo romaanin keinoin Neuvostoliiton ajan tunnetuimpien runoilijoiden, Anna Ahmatovan ja Marina Tsvetajevan, tarinat. Hänen omat muistonsa nuoruuden kaupungista Oulusta siivittävät kovia kokeneiden runoilijoiden tarinoita.

Anna vaiennetaan neljän vuosikymmenen ajaksi ja hänen poikansa joutuu vankileirille. Marina taas kulkee pitkin Eurooppaa, Prahasta Pariisiin ja Neuvostoliittoon ja menettää sekä miehensä että tyttärensä. Viimeiset jäljet itse Marinasta ovat vuodelta 1941.

Menetyksistä muotoutuu runoja. Rintala kertoo näiden runojen syntyprosesseista ja niiden kirjoittajista, kauhuja kärsineistä naisista. Runoilijoiden tarinat kuvaavat koko aikakauden mielettömyyttä.

Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.