Taina Adolfsson (s. 1943) oli 6-vuotias, kun hänet adoptoitiin Ruotsiin. Elämä sotavuosien jälkeen oli Suomessa köyhää ja rakas äiti kuoli tuberkuloosiin.
Alunperin sotalapseksi lähetetty Taina ei kuitenkaan saanut palata kotiin, vaikka suomalaiset sukulaiset vastustivat adoptiota. Uudessa kodissa Ruotsissa oli yltäkylläistä ja katto korkealla, mutta iltaisin uusi isä, pankinjohtaja Gustav, kömpi Tainan sänkyyn ja teki lapselle asioita, joita tyttö ei käsittänyt. Fanaattisen uskonnollinen kasvattiäiti, Gertrud, ei puuttunut lapsen hyväksikäyttöön. Juuriltaan revitty Taina oli vieraiden vankina vieraassa maassa vailla turvaa ja rakkautta.
Taina Adolfssonin kirja on riipaiseva kuvaus siitä, kuinka lapsi murtui hyväksikäytön seurauksena, ja millaisia seurauksia siitä hänen elämäänsä koitui. Seurauksia, joita Taina on joutunut käsittelemään koko elämänsä.
Adolfsson asuu Ruotsissa ja hän toimii useissa järjestöissä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien ja adoptiolasten puolestapuhujana.
