Reviisori : Väärintunnistuksen farssi, lahjonnan yhteiskuntasatiiri ja maakuntakaupungin byrokratian groteski anatomia

Reviisori (1836) on Nikolai Gogolin viisinäytöksinen satiirinen komedia, jossa syrjäisen kuvernementtikaupungin virkamiehet erehtyvät luulemaan joutavaa pietarilaista pikkumiestä, Ivan Hlestakovia, salaa saapuneeksi tarkastajaksi. Pelko paljastaa hallinnon lahjonnan, mielivallan, tietämättömyyden ja sosiaalisen teeskentelyn: kukin virkamies yrittää lahjoa vierasta ja peittää rikkomuksensa. Gogol yhdistää realistisen hallintoympäristön groteskiin liioitteluun, väärinkäsitysten farssiin, terävään dialogiin ja karnevalistiseen henkilöhahmokuvaukseen. Kuuluisa lopun mykkä kohtaus, jossa oikea reviisori on saapunut, muuttaa naurun hetkessä lamauttavaksi kauhuksi. Teos liittyy 1800-luvun venäläisen realismin ja yhteiskuntakritiikin kehitykseen, mutta sen absurdi sävy ennakoi myös modernia draamaa. Gogol syntyi 1809 Ukrainassa, Venäjän keisarikunnan kulttuuripiirissä, ja hänen ukrainalainen taustansa, kansanperinteen tuntemuksensa sekä kokemuksensa Pietarin virastomaailmasta muovasivat hänen ironista katsantoaan. Hän työskenteli lyhyesti virkamiehenä ja tunsi siten hierarkkisen virkakoneiston arkiset käytännöt. Kirjailijaa kiinnostivat erityisesti identiteetin hauraus, aseman palvonta ja yksilön katoaminen järjestelmän sisään. Näytelmän syntyyn vaikutti Aleksandr Puškinin Gogolille välittämä anekdootti vääräksi luullusta tarkastajasta; ensi-ilta herätti sekä naurua että viranomaisten närkästystä. Teosta kannattaa suositella lukijalle, joka haluaa yhdistää historiallisen yhteiskuntakuvauksen, älyllisen satiirin ja näyttämöllisen komiikan. Se toimii itsenäisenä farssina, mutta avautuu syvemmin, kun huomaa, ettei korruption ongelma rajoitu yksittäisiin roistoihin: koko yhteisö ylläpitää petosta pelon, kunnianhimon ja itsepetoksen avulla. Reviisori on siksi yhä ajankohtainen klassikko.