The central theme of Bleak House is satirical exposure of the English Chancery court system. Chancery or equity courts were one half of the English civil justice system, existing side-by-side with law courts. Chancery courts heard actions having to do with wills and estates, or with the uses of private property and were notoriously slow and inefficient. The novel has many characters and several sub-plots, and the story is told partly by the novel's heroine, Esther Summerson, and partly by an omniscient narrator. At the centre of Bleak House is a long-running legal case, Jarndyce and Jarndyce, which came about because someone wrote several conflicting wills. This novel helped support a judicial reform movement, which culminated in the enactment of legal reform in the 1870s.
Aloita tämä kirja jo tänään, hintaan 0€
Kokeilujakson aikana käytössäsi on kaikki sovelluksen kirjat
Charles Dickens (1812–70) on Shakespearen ohella kuuluisin englantilainen kirjailija. Hänen erehtymättömällä ihmistuntemuksella toteutetut henkilöhahmonsa ja siivekkäät sanomuksensa ovat kiehtoneet lukijoita halki aikojen. Dickensin laajakantoisin merkitys on kuitenkin yhteiskunnallisissa kuvauksissa ja niissä herätteissä jotka hän antoi kertomakirjallisuuden kehitykselle kaikkialla maailmassa.
Nicholas Nicklebyssä ja Dickensin muissa romaaneissa kuvastuvan yhteiskunnallisen näkemyksen on arveltu juontavan juurensa kirjailijan omista lapsuudenkokemuksista. Dickensin ollessa kaksitoistavuotias hänen isänsä joutui velkavankeuteen, ja poika sai vaihtaa lapsuutensa leikit raskaaseen työhön kenkävoidetehtaassa. Vaikka tuota vaihetta kesti vain puolisen vuotta – isän saatua odottamattoman perinnön nuori Charles haettiin pois tehtaasta – jätti kellaritehtaan ryysyläislasten raadanta syvät jäljet kirjailijan mieleen. Kokemus kertautuu hänen tuotannossaan yhä uusina köyhien ja hylättyjen lasten kuvauksina. Näistä tunnetuimpia ovat 1850 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani David Copperfield ja Oliver Twist (1838).
Dickensin varsinainen ura ja tie maailmanmaineeseen alkoi kuitenkin jo romaanista Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit (1836). Tässä teoksessa esiintyvä verraton miespalvelijatyyppi Sam Weller on jäänyt historiaan kokonaisen sananparsilajin, wellerismin, alkuunpanijana. Itse Pickwick-kerho on puolestaan saanut lainata nimensä yhdelle jos toisellekin olutravintolalle.
Dickensin kuolemattomiin luomuksiin kuuluu myös Joululaulu (1843), kaikkien joulusatujen klassikko, joka on innoittanut niin elokuvantekijöitä kuin sarjakuvanpiirtäjiä. Tarinan päähenkilö, ilkeä saituri Scrooge on saanut toimia esikuvana yhdelle kansainvälisen lastenkulttuurin suosikkihahmoista: Walt Disneyn itara Roope Ankka on alkuperäiseltä nimeltään Uncle Scrooge!