Terävää ajatuksenvaihtoa koulumaailman muutoksista.
Peloista ja epävarmuuksista huolimatta leikin joka päivä ajatuksella, että irtisanoutuisin. Pompottelen tätä vaihtoehtoa mielessäni kuin ilmapalloa, ja se on kevyt ja ihana.
Huokauksia luokasta koostuu vuoden aikana käydystä kirjeenvaihdosta, jossa päällimmäisenä aiheena on suomalaisen koululaitoksen nykytila. Kinnunen ja Rytisalo kirjoittavat opettamisen ihanuudesta, siitä kuinka hienoa on raottaa ovia kielen ja kirjallisuuden maailmaan seiskaluokkalaisista abiturientteihin asti ja nähdä kuinka nuoret löytävät omat vahvuutensa.
Kaikkea tätä kuitenkin varjostavat rakenteelliset haasteet: sekä opettajien että oppilaiden uupuminen ja mielenterveysongelmat, joiden taustalla ovat opetussuunnitelman, YTL:n ja korkeakoulujen vaatimukset sekä jatkuva uudistusten kierre.
Kinnunen ja Rytisalo eivät vain vatvo ongelmia vaan pohtivat myös ratkaisuja. Peilatessaan ajatuksiaan he myös avautuvat toisilleen ja lukijalle, hahmottavat maailmaa sanoin, kertovat kirjailijantyöstä, maailmantilaan kohdistuvista huolista – ja vähän myös koirista ja omenapuista.
Tommi Kinnunen (s. 1973, Kuusamo) ja Minna Rytisalo (s. 1974, Sodankylä) ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja kaunokirjailijoita – ja lukion äidinkielenopettajia. Molemmat ovat saaneet diagnoosin työuupumuksesta.
Senja
28.12.2024
Juuri näin. Samaistun todella.
Elina-Irmeli
10.11.2024
Kuuntelin, koska käsitellyt aiheet olivat ajankohtaisia. Olen mediaa seuraamalla ja lastenlasten kokemuksista hahmottanut monta asiaa, jotka ovat vinoutuneella uralla. Monta virhettä tehtiin 2000-luvun alkupuolella ja jatkumona siitä eteenpäin. Vähän väliä kouluun on tyrkytetty opetettavaksi esimerkiksi konekirjoitusta tai rahataloudenhallintaa, milloin mitäkin. Joka kerta huokaan, että eivätkö oppilaat voi opetella mitään taitoja kotonaan ja myöhemmin muilla kursseilla? Opin lapsena sekä omatoimisesti että itseohjautuvasti tekemään kaikenlaista lähinnä katsomalla aikuisilta mallia. Tutkijan asenteella perehdyin vaikeisiin tehtäviin kokeilemalla. Kinkkisisissä kohdissa oli parasta se, että sain ratkoa itse ongelmia. Minulla oli selvä kuva siitä, että pojilla oli yleensä kiinnostavia harrastuksia. Kerhoon en rohjennut mennä, vaan rakentelin omin päin lennokeita. Isän kirjoituskoneella opettelin kirjoittamaan ja äidin ompelukoneella ompelemaan. Kaikesta tästä hyödyin sekä koulussa että muutoin elämässä. En oikein usko, että itseohjautuvuutta voisi opettamalla opettaa koululaisille. Se taitaa olla syntymälahja. Omatoimisuus on sekin luonteenpiirre. Toisilla on tekemisen meininki, elleivät aikuiset estele. Kirjailijat ovat tehneet valtavan työn keskustellessaan sähköpostitse. Toivon kirjan sysäävän hyvän muutoksen liikkeelle. Sivullisena ja eri työtä tehneenä samastuin työtehtävien lisäämiseen ”kutsumuksen” tai naissukupuolen perusteella. Tasapuolisesti työt eivät jakautuneet.
Minä
2.11.2024
En jaksanut loppuun, uuvuin. Huomio: Kaksi työtä uuvuttaa kenet tahansa saatika täydellisyyteen pyrkivää.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus