Kirja todistaa matemaattisten mallien ja tilastoitujen faktojen avulla, että ilmastonmuutoksessa on kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin ilmaston lämpenemisestä ja ilmaston hiilidioksidin määrän kasvusta. Kirjassa edetään yksinkertaisesta ilmastomallista merten hiilidioksidi-nielun ja kemiallisen varastoinnin kuvaukseen. Lisäksi maapallon energiamuutoksen malliin liitetään El Niño- ja La Niña-ilmiöt. Tutkimus paljastaa sen hälyyttävän tiedon, että merten happamoitumisprosessi voi johtaa skeptikot uskomaan, ettei hiilidioksidin kasvu nosta ilmaston lämpötilaa ja että voidaan luopua ehkäisevistä toimenpiteistä. Kuitenkin merten happamoituminen jatkuu ja merien eliöstöt kuolevat noin 60 vuodessa mikäli ilmaston hiilidioksidi-pitoisuuden kasvu jatkuu nykyisellä tasolla. Lisäksi merien kumuloituva kemiallinen energiavarasto peittää sen tuhoisan seurauksen, että kun happamoituminen saavuttaa kriittisen pisteen, varastoitunut energia voi purkautua äkillisesti kovana kuumuutena. Tämän jälkeen ihmiskunta ei enää voi estää korjaamatonta tuhoa. Merien tilan seurantatutkimukset ovat jääneet varjoon ilmastomuutoksen keskustelun alle. Edellä esitetyt asiat on esitetty kirjassa matemaattisten tarkastelujen kautta.

Kirja todistaa matemaattisten mallien ja tilastoitujen faktojen avulla, että ilmastonmuutoksessa on kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin ilmaston lämpenemisestä ja ilmaston hiilidioksidin määrän kasvusta. Kirjassa edetään yksinkertaisesta ilmastomallista merten hiilidioksidi-nielun ja kemiallisen varastoinnin kuvaukseen. Lisäksi maapallon energiamuutoksen malliin liitetään El Niño- ja La Niña-ilmiöt. Tutkimus paljastaa sen hälyyttävän tiedon, että merten happamoitumisprosessi voi johtaa skeptikot uskomaan, ettei hiilidioksidin kasvu nosta ilmaston lämpötilaa ja että voidaan luopua ehkäisevistä toimenpiteistä. Kuitenkin merten happamoituminen jatkuu ja merien eliöstöt kuolevat noin 60 vuodessa mikäli ilmaston hiilidioksidi-pitoisuuden kasvu jatkuu nykyisellä tasolla. Lisäksi merien kumuloituva kemiallinen energiavarasto peittää sen tuhoisan seurauksen, että kun happamoituminen saavuttaa kriittisen pisteen, varastoitunut energia voi purkautua äkillisesti kovana kuumuutena. Tämän jälkeen ihmiskunta ei enää voi estää korjaamatonta tuhoa. Merien tilan seurantatutkimukset ovat jääneet varjoon ilmastomuutoksen keskustelun alle. Edellä esitetyt asiat on esitetty kirjassa matemaattisten tarkastelujen kautta.