Asioille on parempi nauraa kuin itkeä.
Heikki Silvennoinen pohtii menestystään, menneisyyttään, tulevaisuuttaan ja tehtäväänsä maailmassa – viihdyttämisen sietämätöntä keveyttä ja arvoitusta kaiken takana.
Toiset meistä kestävät kolhuja enemmän, toiset vähemmän. Silti kaikista löytyy kohta, joka murenee ennemmin tai myöhemmin. Niin kävi myös Heikki Silvennoiselle. Kahden menestyksekkään uran ja kolmen rikkoutuneen avioliiton sekä erilaisten vastuiden ja suhdesotkujen kasaama taakka ajoi Silvennoisen kippaamaan roimasti enemmän kuin yhdet piiskaryypyt keikan alle. Ankara elämänvaihe selkisi lopulta hypnoosin, terapian ja meditaation avulla. Ja kas, elämä seestyi – ainakin jonkin verran.
Mittavan päivätyön suomalaisessa viihteessä tehnyt Silvennoinen on alun perin taiturimainen kitaristi, joka nousi esiin progressiivisen rockin pioneereihin lukeutuneessa Tabula Rasassa. Hänen elämäntarinaansa ei voisi kuitenkaan kertoa ilman Kummelia. Kummeli oli piristysruiske, jota 1990-luvun alun lama-Suomi kaipasi ja tarvitsi. Ohjelma nosti itseoppineen, monikasvoisen viihdetaiteilijan siihen kansan rakastamien tähtien joukkoon, jonka tekemiset ovat tuttuja niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin ikäpolvelle.
Nousut ja laskut on Heikki Silvennoisen omin sanoin kertoma elämäntarina ja paikoin syviinkin vesiin sukeltava henkilökuva, joka paljastaa, että kirjan kohde on aidoimmillaan jotain aivan muuta kuin sketsihahmojensa kaltainen häröilijä 24/7.
Tommi Saarela tunnetaan musiikkialan merkkihenkilöistä kirjoittamistaan kiitetyistä elämäkerroista. Pave Maijanen – Elämän nälkä ja Kassu Halonen – Maailma on kaunis ovat olleet suuria arvostelu- ja myyntimenestyksiä.
Hannu
12.5.2025
Kirja jonka en olisi halunnut loppuvan. Perhe katsoi välillä vinoon kun hihittelin itsekseni kirjaa kuunnellessani.
Marko
8.5.2025
Paljon uutta ja intiimiäkin asiaa. Jos odottaa pelkkää kummelia ei kannata alkaa, paikoitellen pitkästi ja hartaasti aivan muuta.
Juha
4.5.2025
Ei ollut kyllä mitään syytä jättää teoksiin kuuluvaa tiivistystä pois, varsinkin kun osa tavarasta tuli kahteen kertaan, sekin ilman perusteltua syytä. Kirjan ja jaarittelun ero oli nyt jäänyt tekemättä. Teos silti perusteltu ja muuten ihan ok, siitä kaksi tähteä. Kolmas siitä, että Hessun ”ääni” (en siis tarkoita lukijana) kuului tekstistä ja teksti sisälsi myös itsensä pohtimista. Paljon tietoa, mutta sekin olisi mahtunut vähempään. Kirjoittaja ampui venytyksellanja huolimattomalla toimittamisellanvain itseään jalkaan.
Jotta voit kirjoittaa arvostelun, sinun täytyy lataa sovellus