Top lista: Tositarinat

Tervetuloa paikkaan, jossa jokainen sekunti ratkaisee.

Kun kuulet puhelimesta sanan ”Hätäkeskus” tiedät, että apu on jo lähempänä. Tämä kirja avaa oven hätäkeskuksen hektiseen arkeen – sinne, missä hätä muuttuu toiminnaksi.

Mitä tapahtuu, kun hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun ja ihmisen elämä riippuu oikeista ohjeista? Mitä ajatuksia käy läpi se, joka pysyy rauhallisena, kun muu maailma horjuu?

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi, kuinka monta auttajaa lähetetään paikalle, neuvoo ihmisiä selviytymään hengenvaarallisista tilanteista ja kohtaa puhelimessa äärimmäistä stressiä, paniikkia ja joskus täydellistä hiljaisuutta.

Kirja vie lukijan keskelle Suomen puhutuimpia hetkiä – Jukka S. Lahden surman hätäkeskusnauhoista Kuopion miekkaiskuun ja poliisisurmiin. Se kertoo niistä, joiden on pysyttävä lujina, vaikka linjan toisessa päässä tapahtuisi mitä tahansa. Tämä teos kuvaa, millaista on työ hätäkeskuksessa: moniosaamista, salamannopeita päätöksiä ja jatkuvaa painetta.

Pekka Heikkinen on tehnyt 38-vuotisen uran poliisissa ja Hätäkeskuslaitoksessa. Poliisina hän toimi yli 15 vuotta vaativien tilanteiden erikoisryhmässä (VATI), koirapartiossa ja voimankäytön kouluttajana. Sen jälkeen hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan hätäkeskuksessa vuoromestarina ja päivystyssalin esimiehenä.

Heikkinen on nähnyt läheltä, miten ihminen käyttäytyy äärimmäisessä stressissä, ja miten tällaisessa tilanteessa voidaan tukea selviytymistä. Hän on johtanut tiimejä kovassa paineessa ja kouluttautunut myös stressinhallintavalmentajaksi.

Heidi Holmavuo on tietokirjailija, joka on työskennellyt vuosia pelastuslaitoksella ja jonka juuret ovat syvällä viranomaistoiminnassa.

Tampere kätkee sisäänsä lukuisia selvittämättömiä henkirikoksia ja arvoituksellisia katoamisia

Tutkivana toimittajana tunnettu Heidi Holmavuo on sukeltanut uransa aikana syvälle Tampereen seudun pimeisiin tapauksiin. Hän esittelee tässä teoksessa perusteellisesti kymmeniä ratkaisemattomia mysteerejä vieden kuulijan aikamatkalle eri kaupunginosiin ja vuosikymmenille.

Mitä oikein tapahtui? Kuka työnsi piikkimäisen esineen härmäläläismiehen ohimoon hänen nukkuessaan? Entä minne katosi vantaalainen opiskelija Tampereen rautatieasemalta?

Heidi Holmavuo on Tampereella asuva rikoskirjailija, toimittaja ja yksityisetsivä.

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Pysäyttävä sukellus neurokirurgian julmaan historiaan

Pohjoismaissa potilaiden aivoja leikattiin väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla. Vuosina 1946-1975 Suomessa tehtiin arvioiden mukaan lobotomioita runsaalle 1700 ihmiselle. Suurin osa heistä kärsi vakavista mielenterveyden häiriöistä, mutta myös päihdeongelmaisia, vammaisia ja jopa lapsia lobotomoitiin. Leikkaus tehtiin usein ilman potilaan suostumusta.

Paikallispuudutuksessa potilaan kalloon porattiin reiät, joiden kautta katkaistiin veitsellä otsalohkojen yhteydet taaemmas aivoihin. Leikkaus muutti usein dramaattisesti potilaiden persoonallisuutta. Se teki heistä helposti käsiteltäviä, tahdottomia zombeja. Helppohoitoisuus olikin osaltaan yksi leikkauksen tavoite, sillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen mielisairaalat alkoivat täyttyä vaikeahoitoisista potilaista.

Miksi lobotomioita sitten tehtiin ja hoitomuotoon turvauduttiin niinkin laajasti? Entä millaisia potilaat olivat leikkauksen jälkeen? Kuinka leikkausten läpikäyneiden oikeudet ovat toteutuneet vai ovatko?

Laura Kytölän ja Heidi Laaksosen teos perkaa asiantuntijoiden kanssa syitä lobotomian suurelle suosiolle Suomessa ja Pohjoismaissa. Kirja käy läpi lobotomian ja mielenterveyden eri hoitomuotojen historiaa, etiikkaa ja perintöä nykypsykiatrialle.

Työryhmä:

Lukija: Sara Sulander

Ääninäyttelijät: Ossi Arvela, Kirsi Ståhlberg

Käsikirjoittajat: Heidi Laaksonen, Laura Kytölä

Taustatoimittaja ja haastattelija: Laura Kytölä

Tuottaja: Kaisu Kälviäinen

Äänisuunnittelu: Samuli Welin

Konsepti: Hannu-Pekka Komonen ja Juhani Pajunen

Tuotanto: Suomen Podcastmedia

Ambulanssihoitajan uran kummallisimmat keikat.

”Istun kuskin penkille, käynnistän ambulanssin ja kättelen työtoveriani. - Noni, nimi on tosiaan Kari, nyt kun ehditään kunnolla esittäytymään. Tiedätkö muuten mitä? Varaudu siihen, että kunnanjohtaja saattaa soitella huomenna hemmetin vihaisena. Tilasin juuri paloittelumurhaajille valtion kustantaman taksikyydin ambulanssihelikopterilla - kapakkaan.”

Ensihoitaja Kari Hautamäki päätti jättää suurkaupungin taakseen ja lähteä pohjoiseen, Ruotsin Lappiin ja Norjaan Jäämeren rannalle. Tukholman jengisotien uhrien ja narkomaanien sijaan Hautamäen ambulanssin kyydissä on nyt persoonallisia pohjoisen asukkaita. Hautamäki saa myös huomata, että elämän pimeä puoli ja henkirikokset eivät ole tuntemattomia tunturien ja vuonojen ihmemaassakaan.

Jäämeren meininki innosti Hautamäen kirjoittamaan pitkän uransa erikoisimmista keikoista unohtamatta tilanteisiin usein kätkeytyvää mustaa huumoria.

Kari Hautamäki on toiminut yli 20 vuotta ensihoitajana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hän on aiemmin kirjoittanut lukijoiden ja kuuntelijoiden rakastamat teokset Et sinä (vielä) kuole ja Nyt sinä kuolet, joita on myyty yhteensä yli 120 000 kappaletta. Hautamäen kirjojen pohjalta tehdään parhaillaan kansainvälistä TV-sarjaa.

Judith on alkoholisti, kokaiinin nuuskaaja, crackin polttaja ja äiti. Hillitön päihteiden käyttö ja väkivaltaiset miessuhteet ajavat hänet törmäyskurssille lastensuojelun kanssa. Judith tarvitsee apua, mutta avun hakeminen paljastaisi väistämättä hänen vakavan päihderiippuvuutensa. Judithin suurin pelko on, että hänen lapsensa otetaan huostaan.

Tämä on tositarina Judith Blokin elämästä, joka kiitää pikavauhtia kuilun partaalla. Se koskettaa ja menee ihon alle. Kertomus on niin rehellinen, että mieluummin kääntäisi katseensa pois, mutta samalla niin hauska ja sydämellinen, että se on mahdotonta.

”Breaking good” – huumekauppiaan täyskäännös.

Tobias Landehagin elämä oli pelkkää kulissia. Hän työskenteli vuoroin kiinteistövälittäjänä Marokossa, maahantuojana Tansaniassa ja ravintoloitsijana Ruotsissa, mutta taustalla hän pyöritti synkempiä bisneksiä.

Landehag oli mukana kansainvälisessä huumekaupassa. Hän salakuljetti kokaiinia Etelä-Amerikasta, valmisti hasista Afrikassa ja kasvatti marihuanaa Ruotsissa. Katsottuaan Breaking Bad -sarjaa hän päätti ryhtyä kokkaamaan amfetamiinia.

Kun Landehag lopulta pidätettiin, hänet tuomittiin kahdeksassa maassa tehdyistä rikoksista. Kymmenen vuoden vankilatuomio merkitsi rikollisen elämän loppua. Hän ymmärsi, että kaiken oli muututtava.

Hyvän ja pahan rajamailla – Tuomas Kyrö kertoo soturin tarinan.

Helmikuu 2022. Aleksi istuu autossaan talvisessa Oulussa ja miettii itsemurhaa. Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sotilas ei tapa itseään, mutta sotilas voi kuolla kunniakkaasti taistelukentällä. Aleksi myy kihlasormukset ja lähtee.

Aleksi taistelee Ukrainan Foreign Legionin joukoissa Irpinissä, Itä-Ukrainassa, Mustallamerellä. Hän menee kaikkiin tuliin ensimmäisenä: koska hänellä ei ole mitään hävittävää, hän on ylivoimainen. Siksi hän on yhä elossa.

Tuomas Kyrö matkusti Kiovaan haastattelemaan suomalaista soturia, jonka elämäntarina on hämmästyttävä, hengästyttävä ja koskettava. Koulussa kiusattu suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika päättää näyttää kaikille ja lähtee 18-vuotiaana Ranskan muukalaislegioonaan. Hän palvelee Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa ja käy välillä suorittamassa asepalveluksen Suomessa. Tänään 33-vuotias Aleksi on kovapintainen sotilas, mutta hän on myös se pikkupoika, jonka paras muisto on isoisän tilalla tehdyt maatyöt. Silloin kun kaikki oli hyvin, alle kouluikäisenä.

Tuomas Kyrö on tunnettu ja tunnustettu kirjailija, jonka teoksille ominaista on ihmisläheisyys ja tarkkanäköinen yhteiskunnallisuus. Aleksin kertomus vei hänet kirjailijuuden ytimeen: on tarinoita, jotka ihmisten on pakko lukea ja kuulla.

Lydia Hadjara on juuri täyttänyt neljä vuotta, kun hänen äitinsä tutustuttaa tyttärensä Raëlin lahkoon. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan lahkoyhteisöstä muotoutuu Lydian koko elämän.

Kun Lydia täyttää 13 vuotta eräs lahkon johtajista raiskaa hänet. Tarkoitus on valmistaa Lydiaa lahkon gurun, Raëlin, hväksikäytettäväksi. Lydiasta tulee gurun suosikki ja hänen orjansa. Lydian on alistuttava Raëlin seksuaalisiin haluihin ja hänen on palveltava johtajaa kaikin tavoin. Pienessä sveitsiläisessä kylässä, jossa lahkolla on tukikohtansa, Lydia elää eristyksissä muusta maailmasta, kunnes 25-vuotiaana hän lopulta onnistuu pakenemaan. Hänen elämänsä on tuhottu, hän on yksin ja eksyksissä – mutta vihdoinkin vapaa.

Kirjassa Lydia kertoo elämästään lahkossa, joka mainostaa oppiaan sosiaalisessa mediassa myös suomalaisille.

Tositarina tytöstä, jonka ei pitänyt selvitä hengissä.

Huikea ja nopeatempoinen selviytymistarina vie läpi yhteiskunnan ala- ja yläluokkien, pahimmista huumeluukuista aina kalliisiin hotelleihin ja kansainvälisille kisakentille.

Kun nuoren narkomaaniäidin synnytys käynnistyy, kukaan ei usko vauvan selviävän. Kaikkein vähiten vanhemmat itse. Ja kun tyttö kasvaa, hän ei itsekään usko jäävänsä eloon, niin syvälle huumemaailmaan hän – Taru Loikas – ajautuu.

Taru selviää sieltä, mistä kenenkään ei pitäisi selvitä. Avainasemassa ovat ne muutamat ihmiset, jotka viimein pysähtyvät hänen äärelleen ja kohtaavat hänet juuri sellaisena kuin hän on.

Tarina laajenee asiantuntijanäkemysten kautta kuvaamaan päihteiden, ylisukupolvisen trauman ja vaikenemisen kulttuurin vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnassamme. Onko kerran narkomaani aina narkomaani vai voiko jokainen saada uuden identiteetin?

Outi Lepistö on inkoolainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt häpeää käsittelevä romaani Muuri, hauraiden ihmiskohtaloiden novellikokoelma Heiveröinen ja muita tarinoita elämästä sekä tosikertomus Vapaana vankilassa – Arin tarina.

Taru Loikas on 40-vuotias sairaanhoitaja, joka työskentelee ensikodissa vauvaperhetyön ohjaajana. Taru harrasti pitkään muodostelmaluistelua ja hänen uransa huipentui vuonna 2005 MM-hopeaan Rockettesin riveissä. Tällä hetkellä Tarun laji on crossfit. Kaiken jälkeen elossa on hänen selviytymistarinansa.

Epäonnistuiko lastensuojelu ja peittelikö poliisi jälkiään? Kirja käy läpi Anneli Auerin syyskuussa 2025 alkaneen oikeusprosessin, jossa syyttäjät ajoivat ankaria tuomioita kyseenalaisella näytöllä. Syytteiden kumoaminen päätti Auerin perheen vuosien piinan.

Kirja kertoo Anneli Auerin lasten tarinan. Se avaa, miten lapset päätyivät karmeisiin oloihin sijaisperheeseen. Sisarukset erkaantuivat, löysivät vuosien jälkeen toisensa ja päättivät yhdessä korjata vääryyden.

Mukana on purevaa analyysiä asiantuntijoiden ja viranomaisten roolista. Jännärimäinen selvitys jatkaa Finlandia-ehdokkuuden saaneen Oikeusmurhan tarinaa ja ravistelee käsityksiä oikeusvaltion toimintakyvystä.

"Mä oon elänyt kaksi 25 vuoden elämää. Ensimmäinen niistä oli vahvasti lain väärällä puolella. Mä olin helvetin hyvä siinä - mä olin paras. Silti mä päätin tehdä täyskäännöksen ja mä tein sen onneksi ajoissa. Mä olin nuori ja kiltti pellavapää, jonka sisällä asui kekseliäs paholainen. Nyt sä pääset matkalle rikollisesta pellavapäästä kaljuun partanaamaan, jolle nykyään rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on kaikki kaikessa.”

Kirja avaa miljonääriksi päätyneen tv-juontajan, jo seitsemänvuotiaana aloitetun rikollisen elämän vaiheita ja päihteettömyyden tuomia valintoja. Tarina kertoo kuinka jo syvälle rikoksiin ajautunut nuori voi tehdä suunnanmuutoksen ja pelastaa tulevaisuutensa. Millaista on elämä, kun miljoonat eivät kuitenkaan tuoneet onnea? Kirja kannustaa nauttimaan normaalista elämästä ilman luksusta ja kääntämään kytkimestä, mikäli suunta on väärä. Miljonäärinä Espanjassa elävä Henry ”Henkka” Aflecht on suomalainen, 50-vuotias mies. Kansalle hän on tuttu televisiosta, sekä viime vuosina avoimesta tavastaan puhua mediassa asiasta kuin asiasta. Tähän asti salattua, nuoruuden rikollista elämää 25 vuotta vietettyään, Henkka teki täyskäännöksen ja ryhtyi elämään yhteiskunnan ehdoilla.

”On vain kolme asiaa, jotka saavat vainoajan lopettamaan: hän kuolee, minä kuolen tai hän jää kiinni ja poliisi pidättää hänet.”

Viestissä lukee: ”Kiimaiselle Ayselle!” Ayse tiputtaa kirjeen lattialle luettuaan ensimmäiset rivit. On kulunut lähes viisi vuotta siitä, kun hän sai ensimmäisen puhelun, ja neljä vuotta ensimmäisestä kirjeestä, mutta poliisi ei ole onnistunut selvittämään vainoajan henkilöllisyyttä. Mies sen sijaan tietää Aysesta vaikka mitä. Vastenmielisissä kirjeissään hän kuvailee esimerkiksi Aysen vaatetusta ja tämän tytärtä. On selvää, että mies on jossain lähellä. Mutta missä?

Vainoaminen pahenee, kun mies alkaa kirjoittaa säädyttömiä viestejä myös muiden silmille. Hän muun muassa kiinnittää ilmoitustauluille lappuja, joissa mainitsee Aysen nimen ja väittää tämän myyvän seksiä.

”Vainottu” on Ayse Johanssonin tositarina kahdenkymmenen vuoden vainosta. Johan Ekfeldt, Aysen kanssakirjoittaja, työskentelee toimittajana.

Toivoa antava kirja näyttää, että synkän lapsuuden ei tarvitse määrittää elämää.

Onnellinen lapsuus on pääsylippu hyvään elämään, sanotaan. Mutta lapsuuttaan ei voi valita.

Yllättäen monella menestyjällä on takanaan raskaat varhaisvuodet: köyhyyttä, kiusaamista, vanhempien päihdeongelmia. Miksi he ovat pärjänneet kurjista lähtökohdista huolimatta hyvin?

Koskettava tietokirja selvittää polkua, joka vie vaikeasta lapsuudesta onnelliseen aikuisuuteen. Tunnetut, menestykseen ponnistaneet suomalaiset kertovat tarinansa ja valottavat selviytymiskeinojaan. Kirja tuo lohdullisen viestin menneisyyden kanssa painiville: vastoinkäymiset voivat myös vahvistaa.

Kuinka rikoksesta tulee uutinen

Suomen eturivin toimittajat kertovat mieleenpainuvimmista jutuistaan kirjassa Etusivun rikokset 2.

Etusivun rikokset 2:ssa toimittajat kertovat työstään ja juttujensa aiheina olleista tapauksista, jotka ovat jääneet Suomen rikoshistoriaan. Kirjan aiheina ovat muun muassa Viertolan kouluampuminen, Katiska-huumevyyhti, Piia Ristikankareen mystinen katoaminen ja Suomessa toimineet Neuvostoliiton vakoojat, jotka suojautuivat valehenkilöllisyyksien taakse.

Rikos- ja oikeustoimittajat kertovat, miten he tekivät työtään kriisiuutisoinnissa, miten he pääsivät uutisen alkulähteille, millä tavoin siitä hankittiin tietoja, mitä riskejä jutuntekoon liittyi ja miksi erityisesti juuri tämä tapaus jäi toimittajan mieleen.

Kirjan kirjoittajat ovat Kia Kilpeläinen, Miikka Hujanen, Päivi Hannula, Päivi Happonen, Miika Viljakainen, Tiia Palmén, Asta Tenhunen, Eevi Karvinen, Jatta Lapinkangas, Jesse Mäntysalo, Mari Jäntti, Johanna Mattinen, Erkki Hujanen, Nina Räty, Ville Eklund, Taru Horsma-aho ja Sanni Mattila.

Päivi Happosen ja Tiia Palménin toimittama Etusivun rikokset 2 on vuonna 1988 perustetun Oikeustoimittajat ry:n juhlajulkaisu. Yhdistys toimii ammatillisena yhdyssiteenä Suomen rikos- ja oikeustoimittajille ja sen tarkoituksena on edistää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja puolustaa journalistien mahdollisuutta tiedonhankintaan.

Päivi Happonen työskentelee Ylen rikos- ja oikeustoimittajana ja on aiemmin julkaissut kaksi dekkaria. Hän on myös Oikeustoimittajat ry:n varapuheenjohtaja.

Tiia Palmén toimii MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkönä ja suositun Rikospaikka-ohjelman juontajana ja toimittajana. Palmén on Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja, ja häneltä on aiemmin julkaistu kaksi tietokirjaa.

Kun 19-vuotias Sarah huomaa lehdessä ilmoituksen työpaikasta hollantilaisessa päiväkodissa, hän päättää tarttua tilaisuuteen. Hän pakkaa matkalaukkunsa ja jättää kotikaupunkinsa sekä lapsuutensa traumaattiset muistot taakseen.

Mutta kaikki romahtaa, kun Sarah saapuu Amsterdamiin. Mitään päiväkotia tai työpaikkaa ei ole olemassakaan. Sen sijaan Sarah joutuu ihmiskaupan uhriksi. Hänet pakotetaan käyttämään kokaiinia ja kannabista, ja hän tekee seksityötä aseella uhattuna Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueella. Sarah pelkää parittajiaan eikä pääse pakoon. Kuluu lähes vuosi, ennen kuin Sarah uskaltaa ryhtyä taistoon pelastaakseen itsensä.

Seksiorja on Sarah Forsythin tositarina.

Henkirikos on julma, luonnoton kuolinsyy. Tuo kohtalokas tapahtuma mullistaa uhrin omaisten ja läheisten elämän täysin. Henkirikosuhrien läheiset eroavat muista surevista, ja heidän kohtaamisensa vaatii paljon myös kokeneelta ammattilaiselta. Millaista kriisiapua uhrien omaiset ja läheiset kaipaavat?

Tässä kirjassa tarinansa kertovat ihmiset, joiden perheenjäsen on kuollut henkirikoksen uhrina. Kuinka selvitä, kun oma lapsi tai sisar on kuollut henkirikoksen uhrina. Entä jos rikoksen tekijä onkin ollut oma lapsi?

Itä-Helsingin amfetamiinikauppa, velanperijät ja häikäilemätön ryöstösarja pitivät poliisin ammatti- ja taparikollisten seurantaan erikoistuneen Atari-ryhmän kiireisenä.

Rikostutkinta käynnisti tapahtumaketjun, jota oli vaikea pysäyttää. Mafiatyylinen kidutus oli vasta alkua, ja rikollisten jäljiltä jäi kateisiin suuri summa käteistä.

Kirja on tositarina, joka tarkastelee kymmenen vuoden ajanjaksoa 1990-luvun Helsingin alamaailmasta. Ataripoliisit hankkivat tietoja vinkkimiehiltään, ja yhden kovan luokan tekijän nimi nousi yhä uudestaan esiin eri tutkinnoissa. Näytti, että poliisi on aina askeleen nopealiikkeisiä gangstereita jäljessä.

Poliisien harmaalla alueella liikkuneet tutkintamenetelmät saivat lopulta kiinni jääneen päätekijän katkeroitumaan pahasti. Yhteiskunta saisi maksaa takaisin tekemänsä vääryydet.

Kertomus kiertyy rikosten arkkitehtinä toimineen päähenkilön ja tämän lähimpien ihmisten ympärille. Kirja perustuu yksityiskohtaiseen haastattelumateriaaliin alamaailman toimijoilta ja muilta lähteiltä noiden vuosien ajalta.

Pahan arkkitehdit on kylmäävä tositarina 1990-luvun ammattimaisesta rikollisuudesta.

Janne Tranberg (s. 1974) on entinen ammattirikollinen ja nykyinen menestyskirjailija. Tämä on hänen viides kirjansa.

Rami Mäkinen (s. 1971) on kokenut rikostoimittaja ja -kirjailija.

Paha Pohjanmaa kartoittaa Pohjanmaalla 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneita henkirikoksia: historian unohtamia sarjamurhaajia, lapsenmurhia, ryöstömurhia, murhapolttoja, perhesurmia ja poliisisurmia. Veriteoilla on monet kasvot: tekijöinä on niin alaikäisiä, naisia kuin miehiäkin, uhreina rahvasta ja herrasväkeä.Rikostapauksia kerrotaan kaikista Pohjanmaan maakunnista. Kirja tarjoaa syväluotaavan katsauksen tavallisten suomalaisten elämään ja heidän epätavallisiin kohtaloihinsa 1900-luvun alkupuoliskolta.Hyvinkääläinen Niko Jutila (s. 1989) on Etelä-Pohjanmaalla syntynyt tietokirjailija, joka on aiemmin kirjoittanut mm. Kytäjän kartanon kolmoissurmasta. Paha Pohjanmaa on hänen kuudes teoksensa.