Top lista: Tositarinat

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Jeffrey Epstein löydettiin kuolleena vankilasellistään elokuussa 2019. Noin kuukautta ennen kuolemaansa hänet oli pidätetty alaikäisten ihmiskaupasta epäiltynä.

Jo vuosikymmeniä aikaisemmin Jeffrey Epstein oli houkutellut piiriinsä maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä ja hänen kuolemansa oli lähtölaukaus tapahtumasarjalle, joka on ravistellut maailman eliittiä eurooppalaisia kuningashuoneita myöten. Mutta kuka Jeffrey Epstein todella oli ja miten hän onnistui haalimaan itselleen satumaiset rikkaudet? Entä miten hän onnistui välttelemään lain kouraa vuosikymmeniä?

"Jeffrey Epstein – Päättymätön tarina" on kiihkoton ja tunnettuihin faktoihin perustuva kertomus miehestä, jonka ympärillä pyörii lukemattomia salaliittoteorioita ja salaisuuksia, ja jonka tarinasta viimeinen sana on vielä sanomatta.

Uutuuskirjassaan pitkän linjan toimittaja ja viestintäyrittäjä Tomi Lindblom on seurannut Jeffrey Epsteinin tarinaa toukokuulle 2026 asti, joten kirja sisältää materiaalia myös Epsteinin kuoleman jälkeisiltä vuosilta. Lindblom on kirjoittanut useita tietokirjoja ja toiminut suomalaisen uutisvälityksen näköalapaikoilla. ”Jeffrey Epstein – Päättymätön tarina” on hänen 16. kirjansa.

Kannen kuva: Daytona Beach News-Journal/TNS/ABACAPRESS.COM

Ambulanssihoitajan uran kummallisimmat keikat.

”Istun kuskin penkille, käynnistän ambulanssin ja kättelen työtoveriani. - Noni, nimi on tosiaan Kari, nyt kun ehditään kunnolla esittäytymään. Tiedätkö muuten mitä? Varaudu siihen, että kunnanjohtaja saattaa soitella huomenna hemmetin vihaisena. Tilasin juuri paloittelumurhaajille valtion kustantaman taksikyydin ambulanssihelikopterilla - kapakkaan.”

Ensihoitaja Kari Hautamäki päätti jättää suurkaupungin taakseen ja lähteä pohjoiseen, Ruotsin Lappiin ja Norjaan Jäämeren rannalle. Tukholman jengisotien uhrien ja narkomaanien sijaan Hautamäen ambulanssin kyydissä on nyt persoonallisia pohjoisen asukkaita. Hautamäki saa myös huomata, että elämän pimeä puoli ja henkirikokset eivät ole tuntemattomia tunturien ja vuonojen ihmemaassakaan.

Jäämeren meininki innosti Hautamäen kirjoittamaan pitkän uransa erikoisimmista keikoista unohtamatta tilanteisiin usein kätkeytyvää mustaa huumoria.

Kari Hautamäki on toiminut yli 20 vuotta ensihoitajana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hän on aiemmin kirjoittanut lukijoiden ja kuuntelijoiden rakastamat teokset Et sinä (vielä) kuole ja Nyt sinä kuolet, joita on myyty yhteensä yli 120 000 kappaletta. Hautamäen kirjojen pohjalta tehdään parhaillaan kansainvälistä TV-sarjaa.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Tositarina tytöstä, jonka ei pitänyt selvitä hengissä.

Huikea ja nopeatempoinen selviytymistarina vie läpi yhteiskunnan ala- ja yläluokkien, pahimmista huumeluukuista aina kalliisiin hotelleihin ja kansainvälisille kisakentille.

Kun nuoren narkomaaniäidin synnytys käynnistyy, kukaan ei usko vauvan selviävän. Kaikkein vähiten vanhemmat itse. Ja kun tyttö kasvaa, hän ei itsekään usko jäävänsä eloon, niin syvälle huumemaailmaan hän – Taru Loikas – ajautuu.

Taru selviää sieltä, mistä kenenkään ei pitäisi selvitä. Avainasemassa ovat ne muutamat ihmiset, jotka viimein pysähtyvät hänen äärelleen ja kohtaavat hänet juuri sellaisena kuin hän on.

Tarina laajenee asiantuntijanäkemysten kautta kuvaamaan päihteiden, ylisukupolvisen trauman ja vaikenemisen kulttuurin vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnassamme. Onko kerran narkomaani aina narkomaani vai voiko jokainen saada uuden identiteetin?

Outi Lepistö on inkoolainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt häpeää käsittelevä romaani Muuri, hauraiden ihmiskohtaloiden novellikokoelma Heiveröinen ja muita tarinoita elämästä sekä tosikertomus Vapaana vankilassa – Arin tarina.

Taru Loikas on 40-vuotias sairaanhoitaja, joka työskentelee ensikodissa vauvaperhetyön ohjaajana. Taru harrasti pitkään muodostelmaluistelua ja hänen uransa huipentui vuonna 2005 MM-hopeaan Rockettesin riveissä. Tällä hetkellä Tarun laji on crossfit. Kaiken jälkeen elossa on hänen selviytymistarinansa.

Epäonnistuiko lastensuojelu ja peittelikö poliisi jälkiään? Kirja käy läpi Anneli Auerin syyskuussa 2025 alkaneen oikeusprosessin, jossa syyttäjät ajoivat ankaria tuomioita kyseenalaisella näytöllä. Syytteiden kumoaminen päätti Auerin perheen vuosien piinan.

Kirja kertoo Anneli Auerin lasten tarinan. Se avaa, miten lapset päätyivät karmeisiin oloihin sijaisperheeseen. Sisarukset erkaantuivat, löysivät vuosien jälkeen toisensa ja päättivät yhdessä korjata vääryyden.

Mukana on purevaa analyysiä asiantuntijoiden ja viranomaisten roolista. Jännärimäinen selvitys jatkaa Finlandia-ehdokkuuden saaneen Oikeusmurhan tarinaa ja ravistelee käsityksiä oikeusvaltion toimintakyvystä.

Kun 19-vuotias Sarah huomaa lehdessä ilmoituksen työpaikasta hollantilaisessa päiväkodissa, hän päättää tarttua tilaisuuteen. Hän pakkaa matkalaukkunsa ja jättää kotikaupunkinsa sekä lapsuutensa traumaattiset muistot taakseen.

Mutta kaikki romahtaa, kun Sarah saapuu Amsterdamiin. Mitään päiväkotia tai työpaikkaa ei ole olemassakaan. Sen sijaan Sarah joutuu ihmiskaupan uhriksi. Hänet pakotetaan käyttämään kokaiinia ja kannabista, ja hän tekee seksityötä aseella uhattuna Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueella. Sarah pelkää parittajiaan eikä pääse pakoon. Kuluu lähes vuosi, ennen kuin Sarah uskaltaa ryhtyä taistoon pelastaakseen itsensä.

Seksiorja on Sarah Forsythin tositarina.

Kun Carola ja hänen miehensä päättävät avata parisuhteensa kolmansille osapuolille, he vakuuttelevat toisilleen, että kyse on vain väljähtyneen seksielämän piristämisestä. Carola tapaa kuitenkin Magnusin ja ihastuu tähän päätä pahkaa. Pian Carola on eronnut nainen – ja Magnusin ikioma.

Uusi parisuhde kukoistaa, mutta vähä vähältä Magnus muuttuu väkivaltaiseksi tyranniksi. Miehen kyltymättömät halut ja sairaalloinen kontrollin tarve murentavat vuosien varrella Carolan kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. Varmistaakseen, ettei Carola ota eroa, Magnus painostaa Carolan allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan lasten huoltajuus kuuluu hänelle. Vasta vuosien kuluttua Carola uskaltautuu hakemaan apua.

Vuonna 2022 Magnus tuomittiin vankeusrangaistukseen teoistaan. "Olin hänen omaisuuttaan" on ruotsalaisen Carola Janssonin tositarina.

Toisitarina naisesta, joka eli hiljaista elämää kantaen sydämessään poikkeuksellisen karmaisevaa salaisuutta.

Carol Minton lapsuudenperhe oli köyhä ja hänen vanhempansa harvoin läsnä, joten hänen tehtäväkseen jäi auttaa yhdeksän sisaruksen hoitamisessa. Carolin ollessa vain yksitoistavuotias hänen vanhempi veljensä alkoi käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Lopulta Carol karkasi kotoa. Sosiaaliviranomaiset ottivat hänet huostaansa ja sijoittivat ongelmatapauksena pitämänsä tytön Aston Hallin psykiatriseen sairaalaan. Se tunnetaan nykyään surullisenkuuluisista lapsilla tehdyistä ihmiskokeista sekä seksuaalisesta väkivallasta. Myös Carol joutui sairaalassa järkyttävän kohtelun uhriksi. Kolmen vuoden ajan sairaalan lääkäri Kenneth Milner huumasi, pahoinpiteli ja raiskasi Carolin kerta toisensa jälkeen.

Täysi-ikäisyyden saavutettuaan Carol vapautettiin lopulta takaisin yhteiskuntaan. Vuonna 2010 Carol keräsi viimein tarpeeksi rohkeutta puhuakseen kokemastaan hyväksikäytöstä – ja sai vihdoin oikeutta. Tässä kirjassa Carol kuvailee, kuinka hän selvisi järkyttävistä koettelemuksistaan ja löysi onnen ja lohdun äitinä ja isoäitinä.

Pysäyttävä selviytymistarina perheidyllin takaa.

Nuoren naisen rohkea kuvaus lapsuutensa julmista kotioloista toimii varoituksena somemaailman varjopuolista.

Miljoonat seurasivat vuosia yhdysvaltalaisen suurperheen arkea YouTubessa. Kanavalla perheen elämä näyttäytyi lämminhenkisenä ja idyllisenä, mutta todellisuus kameran takana oli toisenlainen. Lapset elivät ankarassa kontrollissa ilman minkäänlaista yksityisyyttä.

Kun perheen äiti ystävystyi hyvinvointivalmentajan kanssa, tämän kulttimaiset opit veivät perheen yhä syvemmälle pahoinvoinnin kierteeseen. Vuonna 2023 äiti ja valmentaja pidätettiin epäiltynä törkeästä lasten pahoinpitelystä.

Kirjassaan Äitini talossa perheen vanhin tytär Shari Franke paljastaa järkyttävät olosuhteet, joissa hän ja hänen sisaruksensa kasvoivat, ja kuvaa matkaansa kohti vapautta ja toipumista.

Perheen elämästä kertova dokumenttisarja on katsottavissa Disney+:lla.

Utahissa Yhdysvalloissa kasvanut Shari Franke on vanhin kuudesta lapsesta, joiden elämää seurattiin suositulla 8 Passengers -YouTube-kanavalla.

Kutkuttava tositarina poikkeuksellisesta rikollispomosta ja hänen elämästään

Miten Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa opiskelleesta miehestä tuli Pohjoismaiden kovin huumekauppias, joka onnistui jopa pakoilemaan poliisia useita vuosia?

Miika Kortekallio oli vauraan suvun perillinen ja älykäs äärivasemmistolainen, joka tunsi jo nuorena ulkopuolisuutta pienessä maalaiskylässä. Aikuisena hän hylkäsi akateemisen uran ja perintötilan pyörittämisen ryhtyäkseen huumeliigan pomoksi.

Kortekallio oli tyypillisen rikollispomon vastakohta: herkkä, sivistynyt ja väkivallaton. Hän onnistui luomaan 1980- ja 1990-luvuilla kansainvälisen organisaation, joka toi Suomeen ennätysmäärän kannabista. Kielitaitoisesta ja seikkailunhaluisesta Kortekalliosta tuli myyttinen legenda, joka myös nautti saamastaan huomiosta. Vuosia myöhemmin miehen nimi nousi uudelleen otsikoihin hänen vanhan tuttunsa, huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynnissä. Mistä oli oikein kyse?

Kirjailija ja käsikirjoittaja Tatiana Elfin perusteellinen teos kertoo Miika Kortekallion tarinan ja piirtää kuvan hänestä osana Suomen huumausainerikollisuushistoriaa ja suomalaista alamaailmaa.

Hyytävä kirja sukeltaa syvälle korealaisten sarjamurhaajien tapauksiin.

Pohjois-Koreassa riehui vuonna 1990 tappaja, joka leikkeli uhriensa ruumiita, varasti heidän sisäelimensä ja söi ne. Etelä-Korean ensimmäisenä pidetty sarjamurhaaja surmasi parissa kuukaudessa 17 ihmistä. Soulissa kauhua kylvi murhaaja, joka nimettiin sateisen torstain haamuksi.

Kurja juttu -podcastin tekijöiden toinen teos pureutuu näihin tapauksiin ja muihin sarjamurhiin Korean niemimaalla. Piinaavien true crime -kertomusten taustalla häämöttävät maiden lähihistoria ja erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat.

Henkirikos on julma, luonnoton kuolinsyy. Tuo kohtalokas tapahtuma mullistaa uhrin omaisten ja läheisten elämän täysin. Henkirikosuhrien läheiset eroavat muista surevista, ja heidän kohtaamisensa vaatii paljon myös kokeneelta ammattilaiselta. Millaista kriisiapua uhrien omaiset ja läheiset kaipaavat?

Tässä kirjassa tarinansa kertovat ihmiset, joiden perheenjäsen on kuollut henkirikoksen uhrina. Kuinka selvitä, kun oma lapsi tai sisar on kuollut henkirikoksen uhrina. Entä jos rikoksen tekijä onkin ollut oma lapsi?

Kylmänä kevätpäivänä vuonna 1929 Artur Andersson löytää kotoaan kolme pientä lastaan kuolleina – hänen 27-vuotias vaimonsa Ingeborg on hukuttanut lapset pyykkipaljuun ja istuu nyt pöydän ääressä.

Mikä ajoi 27-vuotiaan Ingeborgin surmaamaan omat lapsensa? “Se vain tapahtui” on koskettava ja inhimillinen kuvaus nuoresta naisesta, jonka psyykkeen rikkoutuminen johti käsittämättömään tragediaan ja perheen tuhoutumiseen.

Ingeborg Anderssonin tapaus oli kirjailija Maria Bouronclen suvun vaiettu salaisuus yli 70 vuoden ajan, kunnes Bouroncle lähti selvittämään isotätinsä traagista perhekohtaloa. Kirjan innoittama dokumentti “The Child Murderess of Vesene” on voittanut useita palkintoja.

KIRJASTA SANOTTUA

“Maria Bouroncle vie meidät syvälle tarinaan tosielämän murhasta näyttääkseen rikoksen takana piilevän inhimillisyyden – jopa rakkauden. Vangitseva lukukokemus – unohtumaton, tunnelmallinen ja pohjimmiltaan sydäntäsärkevä.” -Manil Suri, bestseller-kirjailija

Maria Bouroncle (s. 1965) on tehnyt pitkän uran kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Nykyään hän asuu kotikaupungissaan Göteborgissa ja työskentelee päätoimisesti kirjailijana. “Se vain tapahtui” on Bouronclen esikoisteos.

Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa.

Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu.

Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen.

Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan.

Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia.

Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022.

Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

"Ei mulla ole ketään", Eerika sanoi, kun sosiaalityöntekijä kysyi, voiko tyttö luottaa johonkin aikuiseen.

Eerika oli lastensuojelun asiakas lähes syntymästään asti. Hänen vanhempansa käyttivät alkoholia, eivätkä osanneet huolehtia tytöstä.

Eräänä iltana Eerikan äiti järjesti jälleen juhlat kotonaan, ja naapuri soitti poliisit. Eerika sijoitettiin kiireellisesti hänen isänsä ja äitipuolensa luokse. Iloinen ja sosiaalinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi ja hiljaiseksi.

"Se on salaisuus", Eerika vastasi, kun häneltä kysyttiin kotioloista.

Naapurit, tytön biologinen äiti ja koulun henkilökunta huomasivat Eerikan hädän, mutta se ei riittänyt pelastamaan tyttöä. Pahan edessä tyttö pakeni mielikuvitusmaailmaansa.

Eerika-kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja tarinanomaisesti tarinan tytöstä, joka murhattiin Helsingissä vuonna 2012. Tapaus järkytti koko Suomea. Kirjan tapahtumat perustuvat lastensuojelun merkintöihin sekä viranomaisten ja Eerikan lähisukulaisten haastatteluihin. Lähiomaiset, esimerkiksi Eerikan isovanhemmat, ovat kertoneet tytön luonteesta sekä tapahtumista, joita ei voi lukea viranomaisten asiakirjoista.

Eerika joutui kokemaan elämänsä aikana paljon pahaa, mutta hän ei suinkaan ole ainoa.

Kirjan kirjoittaja on rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistunut toimittaja Vera Miettinen.

Kuinka rikoksesta tulee uutinen

Suomen eturivin toimittajat kertovat mieleenpainuvimmista jutuistaan kirjassa Etusivun rikokset 2.

Etusivun rikokset 2:ssa toimittajat kertovat työstään ja juttujensa aiheina olleista tapauksista, jotka ovat jääneet Suomen rikoshistoriaan. Kirjan aiheina ovat muun muassa Viertolan kouluampuminen, Katiska-huumevyyhti, Piia Ristikankareen mystinen katoaminen ja Suomessa toimineet Neuvostoliiton vakoojat, jotka suojautuivat valehenkilöllisyyksien taakse.

Rikos- ja oikeustoimittajat kertovat, miten he tekivät työtään kriisiuutisoinnissa, miten he pääsivät uutisen alkulähteille, millä tavoin siitä hankittiin tietoja, mitä riskejä jutuntekoon liittyi ja miksi erityisesti juuri tämä tapaus jäi toimittajan mieleen.

Kirjan kirjoittajat ovat Kia Kilpeläinen, Miikka Hujanen, Päivi Hannula, Päivi Happonen, Miika Viljakainen, Tiia Palmén, Asta Tenhunen, Eevi Karvinen, Jatta Lapinkangas, Jesse Mäntysalo, Mari Jäntti, Johanna Mattinen, Erkki Hujanen, Nina Räty, Ville Eklund, Taru Horsma-aho ja Sanni Mattila.

Päivi Happosen ja Tiia Palménin toimittama Etusivun rikokset 2 on vuonna 1988 perustetun Oikeustoimittajat ry:n juhlajulkaisu. Yhdistys toimii ammatillisena yhdyssiteenä Suomen rikos- ja oikeustoimittajille ja sen tarkoituksena on edistää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja puolustaa journalistien mahdollisuutta tiedonhankintaan.

Päivi Happonen työskentelee Ylen rikos- ja oikeustoimittajana ja on aiemmin julkaissut kaksi dekkaria. Hän on myös Oikeustoimittajat ry:n varapuheenjohtaja.

Tiia Palmén toimii MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkönä ja suositun Rikospaikka-ohjelman juontajana ja toimittajana. Palmén on Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja, ja häneltä on aiemmin julkaistu kaksi tietokirjaa.

Vaikuttava tietoteos ravisuttaa ytimiä myöten.

Millaista on sinnitellä päivästä toiseen päihteiden, väkivallan ja rikosten varjostamassa arjessa? Miltä tuntuu elää jatkuvassa selviytymistilassa, pelätä omia vanhempiaan, luokkatovereitaan, seuraavaa päivää? Onko pahoinvoinnin kierteestä ja ylisukupolvisista traumoista mahdollista pyristellä irti?

Stenius on haastatellut tavallisia ihmisiä, joiden elämä on alkanut suistua raiteiltaan jo varhaisessa vaiheessa. Teos antaa äänen heille, jotka tavallisesti jäävät yhteiskunnallisen keskustelun katveeseen. Stenius jakaa myös omakohtaisia, traumaattisia kokemuksiaan, kertoo haavoista, jotka eivät näy mutta tuntuvat.

Stenius on entinen nyrkkisankari, josta tuli kirjailija ja ratkaisukeskeisen terapian opiskelija.

Huippusuositun Särkyneet-teoksen odotettu jatko-osa.

Tunnelma oli epätodellinen, ja pelkäsin jalkojeni murtavan terassin hiiltyneet laudoitukset. Kestivät ne painoani jonkin aikaa, kunnes seuraavalla askeleella tunsin, miten jokin meni rikki jalkani alla. Rutina kuulosti siltä kuin näkkileipä olisi musertunut. Katsoin alas. Hetken aikaa tunsin, että pyörtyisin juuri siihen paikkaan. Hetken aikaa mieleni ei pystynyt käsittelemään sitä näkyä, jonka näin jalkojeni juuressa.

Et sinä (vielä) kuole näyttää rikospaikat ensihoitajan silmin ja kuljettaa sinut Lahdesta Tukholman synkkiin ghettoihin. Työtehtävät vievät palaneen talon luokse ja keskelle perhetragediaa, puukolla riehuvan itsetuhoisen potilaan kanssa ambulanssiin ja teinien huumesotkuihin. Puuttuvat sidostarpeet loihditaan vaikka omasta t-paidasta. Naurua pidätellään silloin, kun maallikko yrittää elvyttää elävää ihmistä samalla pullaa syöden.

Tiesittekö muuten, että Tukholman ambulansseissa ei ole luotiliivejä ja ensihoitajat putsaavat itse veriset autonsa?

Kirjan kirjoittaja Kari Hautamäki on työskennellyt ensihoitajana ambulanssissa Suomessa ja Ruotsissa. Hän on kerännyt tähän teokseen uransa mieleenpainuvimpia keikkoja kahden vuosikymmenen ajalta.

Yritän rauhoittaa hengitystä. Sydän hakkaa vimmatusti ja päässä raksuttaa niin, että sen pystyy melkein kuulemaan. Tajuan yhtäkkiä, että näkyvyys on parantunut hieman. Rikkoutuneet ikkunat ovat päästäneet palokaasuja ja savua ulos. Kuumuus ei sen sijaan ole hävinnyt vielä mihinkään.

Ilmaa on jäljellä enää pariksi minuutiksi. Nyt pitää päästä helvetin äkkiä ulos.

Tulipaloja, elvytyksiä, liikenneonnettomuuksia. Ruumiita ja pelastettuja henkiä. Surua, toivoa, kiitollisuutta – ja ripaus mustaa huumoria.

Näistä palasista on rakennettu pelastaja Harri Minkkisen arki. Harri työskentelee pelastajana Oulussa, ja takanaan hänellä on jo 20 vuoden työura. Esikoiskirjassaan Harri kertoo meille uransa mieleenpainuvimmista keikoista ja raottaa Oulun pelastustoimen arkea. Miltä tuntuu kontata palokaasujen ja savun täyttämässä rakennuksessa vailla tietä ulos – kun ainoa suunta on tulta päin? Miten työyhteisö toipuu, kun yksi kollegoista menehtyy tapaturmaisesti kesken pelastustehtävän?

Dramaattisten tarinoiden keskelle mahtuu myös valopilkkuja ja naurua. Tiimihenki, yhteisöllisyys ja ystävyys tekevät pelastusyksiköstä suuren perheen, joka selvittää tiensä vaikka läpi harmaan kiven. Mutta mitä tapahtuu, kun palomiehet eksyvät naisteniltaan ja heitä luullaan illan viihdenumeroksi?