Top lista: Klassikot ja runous

Ylittämättömän kirjaklassikon ja suomalaisten Vuosisadan kirjaksi äänestämän suurteoksesta on tehty kaksiosainen äänikirja, jonka tulkitsee Lars Svedberg.

Mika Waltarin ensimmäisestä suuresta historiallisesta romaanista tuli ilmestyttyään kansainvälinen bestseller, joka jatkuvasti valloittaa uusia lukijasukupolvia.

Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhän lääkärin poikana Thebassa. Hän valmistuu itsekin lääkäriksi ja toimii faaraon aivokirurgina. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen hän muistelee maanpakolaisena itäisen meren rannalla nuoruuttaan ja hulluuttaan.

Sinuhe egyptiläinen on Mika Waltarin ensimmäinen suuri historiallinen romaani, joka ilmestyi vuonna 1945. Teos nousi nopeasti kansainväliseksi bestselleriksi ja on sittemmin käännetty yli neljällekymmenelle kielelle.

Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Kiihkeä kuvaus ihmisen ja nummien karusta luonnosta kiehtoo kautta aikain.

”On aivan kuin [Emily Brontë] kykenisi repimään irti kaiken mistä me tunnistamme inhimilliset olennot ja täyttämään jäljelle jäävät, tunnistamattomat ja läpinäkyvät olennot sellaisella elämän kuohulla, että ne yltävät todellisuuden tuolle puolen. Hänen taituruutensa on mitä harvinaislaatuisinta.” – Virginia Woolf

Kapinallisen kartanon tyttären Catherinen ja leppymättömän ottopojan Heathcliffin rakkaus on intohimoista, pakkomielteistä ja täyttymätöntä. Englannin nummille ja kartanoihin sijoittuva Humiseva harju on paitsi maailmankirjallisuuden väkevimpiä ja unohtumattomimpia rakkaustarinoita myös psykologisen kuvauksen ja jännitteen taidonnäyte.

Emily Brontën (1818–1848) ja hänen sisariensa Charlotten ja Annen koti oli Yorkshiren nummilla Englannissa. Ikiklassikon asemaan noussut Humiseva harju jäi 30-vuotiaana kuolleen Emily Brontën ainoaksi romaaniksi. Vuonna 1847 ilmestynyt teos on inspiroinut lukuisia muita kirjailijoita, taiteilijoita ja elokuvantekijöitä, ja se tunnetaan yhtenä maailmankirjallisuuden merkkiteoksista.

Ikoninen kuvaus kansakunnan murroskausista

”Alussa olivat suo, kuokka ja – Jussi.”

Ensimmäisessä osassa eletään 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan aattoon. Pentinkulman torppariperheiden, talollisten, kartanonherran ja pappilanväen elämää mullistavat ajan virtaukset. Sosialistinen herätys saapuu Pentinkulmalle, ja kylään perustetaan työväenyhdistys.

Väinö Linnan suurteos, trilogia Täällä Pohjantähden alla on piirtynyt suomalaisten muistiin lähihistorian näkemyksellisenä kuvauksena. Sen sivuilla syrjäinen Pentinkulman hämäläiskylä elää alkuvoimaista, maanläheistä elämäänsä Suomen suurina murroskausina.

Väinö Linna (1920–1992) on jättänyt ikimuistoisen jäljen lukijoihinsa jo sukupolvien ajan. Hänen pääteoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla 1–3 ovat kaikille suomalaisille tuttuja.

Väinö Linnan rakastettu klassikko Veikko Sinisalon tulkitsemana äänikirjana.

SuurteosTäällä Pohjantähden allaon piirtynyt suomalaisten muistiin lähihistorian näkemyksellisenä kuvauksena. Sen sivuilla syrjäinen hämäläiskylä elää alkuvoimaista, maanläheistä elämäänsä kansamme suurina murroskausina. Varttuneempi lukijapolvi tuntee katselevansa silmästä silmään omiakin kokemuksiaan, nuoremmille avautuu ennen tuntemattomia näkymiä kansakunnan kulkemalta tieltä.

Teoksen toisessa osassa saavuttaa torppareiden tragedia huippunsa. Tapahtumien vyöry lähtee liikkeelle ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta ja päättyy marraskuussa 1919. Keskeisenä aiheena on kansalaissota, johon Pentinkulman asukkaat temmataan arkiaskareistaan.

Äänikirjan tulkitsee Veikko Sinisalo.

Komean Iijoki-sarjan ensimmäinen osa on herkkä lapsuuskuvaus ja sukellus 20-luvun suomalaiseen elämänmenoon.

Jokijärven rannalla eräs tiedonhaluinen pikkupoika katselee elämää vanhan hatunreuhkansa alta. Hänen maailmaansa ei paljon mahdu: äiti ja isä, tukkilautat, outoja puhuvat kulkumiehet, kylän ankarat huivipäiset naiset. Mutta sitten tulee talvi, jona tapahtuu paljon. Maailma on äkkiä täynnä uutta tietoa, ihmeellisiä ja pelottaviakin lupauksia tulevasta.

Iijoki-sarjan ensimmäinen osa kuvaa 20-luvun suomalaista elämänmenoa lapsen tarkkanäköisyydellä ja ainutlaatuisella kertomisen ilolla.

Kalle Päätalon Iijoki-sarja on onnistunut tavoittamaan ihmisenä olemisesta jotakin syvää ja olennaista, joka tuntuu näinä aikoina merkillisen tutulta. Päätalon hurjat mittasuhteet saavuttanut Iijoki-sarja kulkee halki vuosikymmenten suomalaisen miehen rinnalla, elää mukana työssä, sodassa ja rakkaudessa reteällä elämänasenteella ja hersyvällä huumorilla. Päätalon rikas kieli ja tarkka psykologinen silmä tekevät Iijoesta mestariteoksen, joka täytyy ahmia joka lauseesta nautiskellen.

Alastalon isäntä Herman Matsson on kutsunut kustavilaiset laivanvarustajat sopimaan parkkilaivan rakentamisesta. Alastalon salissa kertoo kuusituntiseksi venyvästä kokouksesta, jossa parkinpaperien lomassa on aikaa kahvipöydässä kursailulle, piipunpoltolle ja loputtomille henkilöiden sisäisille monologeille.

Volter Kilven yhteen päivään sijoittuvaa romaania pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmistä teoksista. Tajunnanvirtaa hyödyntävää teosta on verrattu Marcel Proustin ja James Joycen tuotantoon.

Volter Kilven (1874–1939) romaania "Alastalon salissa" pidetään yhtenä parhaimmista suomalaista romaaneista. Kilven omaleimaisessa tyylissä lauseet saattavat olla jopa sivun mittaisia. Muita Kilven tunnettuja romaaneja ovat "Kirkolle" sekä esikoisromaani "Bathseba".

Ranskalaisklassikko kaikkien aikojen kostosta.

Nuori merimies Edmond Dantès vangitaan syyttömänä vankityrmään Ifin pahamaineiselle saarelle. Juonittelun ja kateuden uhriksi joutunut Edmond onnistuu neljäntoista vankilavuoden jälkeen pakenemaan saarelta. Hän omaksuu itselleen uuden identiteetin Monte-Criston kreivinä ja aloittaa pitkän kostoretken pidätyksensä ja tuomionsa takana olleita henkilöitä vastaan.

Monte-Criston kreivi on ajaton tarina oikeudenmukaisuudesta, anteeksiannosta ja vallan turmiollisuudesta. Teos on saanut inspiraation tositapahtumista.

Alexandre Dumas (1802–1870) on Ranskan rakastetuimpia kirjailijoita. Dumas oli köyhän afrikkalaistaustaisen perheen lapsi, joka nousi maailmankuuluksi historiallisilla seikkailuromaaneillaan.

Maailman mielettömyyttä käsittelevä klassikko ”tuomioistuimineen” on hätkähdyttävän ajankohtainen.

Oikeusjutussa pieni ihminen on ahdistunut ja nimettömien, kasvottomien vallanpitäjien heiteltävänä – kokemus on tuttu monelle byrokratian kanssa kamppailevalle. Oikeusjutun maailmassa sanat ja teot ovat irtautuneet toisistaan, ja päähenkilö Josef K elää keskellä absurdia syöksähtelyä ilman päämäärää.

Franz Kafka (1883–1924) ei katsonut koskaan saaneensa Oikeusjuttua valmiiksi, vaan määräsi sen – muiden käsikirjoitustensa tavoin – poltettavaksi kuolemansa jälkeen. Käsikirjoitusta ei Kafkan kuoltua kuitenkaan hävitetty, ja romaani ilmestyi vuonna 1925 ja siitä tuli pian todellinen klassikko.

Troijan sota on päättynyt. Sotapäällikkö ja Ithakan kuningas Odysseian on aika suunnata kohti kotia ja Kreikkaa vaimonsa Penelopen ja poikansa Telemakhosin luokse. Odysseian kotimatkasta ei kuitenkaan tule yksinkertainen – se kestää peräti kymmenen vuotta, ja Odysseia joutuu matkansa varrella vastatusten niin erilaisten ihmisten kuin myös taruolentojen kanssa.

Homeroksen Odysseia on yksi maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Odysseiaa voidaan pitää jatko-osana Homeroksen aikaisemmalle eepokselle Ilias.

Homeros oli Antiikin Kreikan aikana (noin 700 eaa) elänyt runoilija, jonka olemassaolosta ei kuitenkaan olla nykyaikana täysin varmoja. Hänen kerrotaan olleen kiertelevä runonlaulaja. Homeroksen tunnetuimmat teokset ovat "Odysseia" sekä "Ilias", jotka ovat paitsi Kreikan, myös maailmankirjallisuuden merkkiteoksia.

Kirjoituksia kellarista on viiltävä tutkielma yksinäisyydestä, raadollinen rakkaustarina, hurja filosofinen julistus, modernin kirjallisuuden hämmentävä klassikko. Kellariinsa eristäytyneenä kertoja käy vimmaista taisteluaan maailmaa vastaan. Kellariloukon mies on äärimmäisen ristiriitainen hahmo, joka suomii terävän ironisella otteella ihmisen heikkouksia – myös omiaan.

”Toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Kepeän sadun muotoon puettu, totalitarismille irvaileva teos on klassinen tutkielma vallan väärinkäytöstä ja veitsenterävä poliittinen satiiri.

Majuri-karju vakuuttaa Willingdonin Kartanon eläimet vallankumouksen välttämättömyydestä, ja ne käyvät juopottelevan isäntänsä Jonesin ja hänen julmien renkiensä kimppuun. Juhannusaattona leimahtava vallankumous on hetkessä ohi ja eläimet ryhtyvät itsenäisesti hoitamaan valtaamaansa maatilaa, mutta vähitellen sikojen viekkaus ottaa mittaa jopa ihmisen ahneudesta.

George Orwell (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Hän syntyi brittiläisessä Intiassa, kävi koulunsa Englannin sisäoppilaitoksissa, asui Pariisin ja Lontoon köyhissä kaupunginosissa ja taisteli Espanjan sisällissodassa vapaaehtoisena ennen varhaista menehtymistään tuberkuloosiin. Orwellin tyylissä yhdistyivät poliittisuus, kriittisyys ja satiiri niin osuvalla tavalla, että hänen nimestään tuli adjektiivi: orwellilainen kuvaa painajaismaisen autoritääristä yhteiskuntaa.

Ylittämättömän kirjaklassikon ja suomalaisten Vuosisadan kirjaksi äänestämän suurteoksen toinen osa Lars Svedbergin lukemana äänikirjana!

Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhäinlääkärin poikana Thebassa. Hän valmistuu itsekin lääkäriksi ja toimii faarao Ekhnatonin aivokirurgina. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen hän muistelee maanpakolaisena itäisen meren rannalla nuoruuttaan ja hulluuttaan.

Sinuhe egyptiläinen on Mika Waltarin ensimmäinen suuri historiallinen romaani, joka ilmestyi vuonna 1945. Teos nousi nopeasti kansainväliseksi bestselleriksi ja on sittemmin käännetty yli neljällekymmenelle kielelle. Sinuhe on myös nähty ja kuultu mm. kuunnelmana, elokuvana ja balettina.

Mika Waltari (1908-1979) oli merkittävä suomalainen kirjailija ja tunnetuin kirjailijamme maailmalla. Waltarin tarkasti rakennetut historialliset romaanit ihastuttavat edelleen ympäri maailmaa ja valloittavat uusia lukijasukupolvia.

Ikoninen kuvaus kansakunnan murroskausista

Viimeisessä osassa pentinkulmalaiset saavat osansa Suomen itsenäisyyden ajan tapahtumista 1920-luvulta 1950-luvulle. Kun kylän elämää on seurattu 65 vuoden ajan, sotien arvet ovat vielä tuoreet, mutta tuleva näyttää jo valoisammalta.

Väinö Linnan suurteos, trilogia Täällä Pohjantähden alla on piirtynyt suomalaisten muistiin lähihistorian näkemyksellisenä kuvauksena. Sen sivuilla syrjäinen Pentinkulman hämäläiskylä elää alkuvoimaista, maanläheistä elämäänsä Suomen suurina murroskausina.

Väinö Linna (1920–1992) on jättänyt ikimuistoisen jäljen lukijoihinsa jo sukupolvien ajan. Hänen pääteoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla 1–3 ovat kaikille suomalaisille tuttuja.

Kuolematon romaani sodan ikiaikaisesta tuhovoimasta ja suomalaisesta sotilaasta

Väinö Linnan (1920–1992) Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista ja monet sen henkilöhahmoista ja sananparsista ovat saavuttaneet arkkityyppisen aseman suomalaisessa kulttuurissa.

Vuonna 1954 ensimmäisen kerran ilmestynyt teos kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana oli Linnan oma sodanaikainen yksikkö.

Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi vuonna 2020 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi WSOY julkaisee Tuntemattomasta sotilaasta äänikirjan näyttelijä Eero Ahon lukemana.

Kannen kuva: Eero Aho Rokkana Aku Louhimiehen elokuvassa Tuntematon sotilas, 2017 © Juuli Aschan

Väinö Linna oli kirjailija ja akateemikko. Hänet tunnetaan erityisesti Suomen historiaa kuvaavista teoksistaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla.

Päätalon perheen pirtissä eletään vaikeita aikoja. Perhettään rautaisella otteella hallinnut isä on luhistumassa – tarmokkaasta ja ankarasta miehestä on tullut itsesäälissä rypevä vanhus. Perheen pääksi on noussut Riitu-äiti, joka yhdessä Kallen kanssa määrää kaapin paikan. Kaksitoistavuotias Kalle on yhtäkkiä nostettu miesten joukkoon, savotoille ja uittotöihin. Kotonakin on jo lupa kirota pärskäyttää kun siltä tuntuu, ihan kuin aikamiehet.

Iijoki-sarjan kolmas osa kulkee kohti miesten maailmaa. Kalle Päätalo kuvaa metsätyömiesten elämää nuoren pojan ihailevin ja ihmettelevin silmin. Hiltu-Jakki ja muut metsien miehet avaavat ainutlaatuisen näkökulman suomalaisen miehen sielunmaisemaan. Nuoren miehen kasvutarinaa on harvoin kuvattu näin sydämeenkäyvällä viisaudella ja herkkyydellä.

”Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon sellanen ku mä oon.”

Pyhimyksen tunnetuimmat ja henkilökohtaisesti tärkeimmät sanoitukset ja lähikuva sanoittajasta niiden takana.

Pyhimyksen Sanat ja tarinat on kokoelma Mikko Kuoppalan sanoituksia aina uran alkuvuosilta nykypäivään. Sanoituksia avaavissa omaelämäkerrallisissa saateteksteissä Kuoppala palaa elämänsä käännekohtiin, pohtii artistiminänsä kehitystä ja esittelee kirjallisia ja musiikillisia vaikutteitaan.

Sanat ja tarinat on kouriintuntuva kuva niin Pyhimyksestä artistina kuin Kuoppalasta ihmisenä ja sanoittajana. Siitä, miten elämä, arkiset havainnot, näyttämisenhalu, kriitikoiden sanat tai suosio vaikuttavat tekstin- ja musiikintekoon.

Vuoden 2019 kotimaisen artistin Emmalla palkittu Mikko ”Pyhimys” Kuoppala on paitsi suomalaisen rap-musiikin kiitetyimpiä – ja kiistellyimpiä – artisteja, myös palkittu sanoittaja, joka liikkuu vaivatta itsetutkiskelevasta runollisuudesta klubihittihokemiin.

Hippo Taatila on vapaa kirjoittaja, joka sanoitti Teflon Bible -kirjassaan Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin tien suomirapin messiaiksi.

Eletään 1930-luvun loppuaikoja. Selkosessa on työtä, rahaa ja ruokaa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kallesta on kehkeytynyt työmaiden kuningas: raivokkaalla työtahdillaan hän kuorii enemmän pöllejä kuin kukaan toinen ja pääsee kunnon tienesteille. Kalle lähettää lehtiin ensimmäiset kertomuksensa, ja hänen kirjoittamansa tarina voittaa Nuoren Voiman kirjoituskilpailun, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Mutta maailmalta kantautuu pelottavia uutisia. Saksaan viedään kymmenmetrisiä tukkipuita, ja miehiä kutsutaan kertausharjoituksiin. Uskovaisten mielestä merkit ovat selvät: eletään lopun aikoja. Lestadiolaisherätys etenee Selkosessa, seurapirtit täyttyvät ennennäkemättömällä vauhdilla, ja saarnamiehet havittelevat myös Kallen sielua.

Kun kutsut lopulta tulevat ja väkeä aletaan kuljettaa evakkoon, Kallen maailma, sellaisena kuin hän sen tunsi, lakkaa olemasta. Alkaa uusi aika, jota Päätalo kuvaa harvinaisella tarkkanäköisyydellä ja rehellisyydellä.

Kertomus täynnä lämpöä, lempeää huumoria ja viisautta

Kirja kertoo kolmesta ihmisestä, jotka viettävät kesää Suomenlahden saarella: Sophia-lapsesta, hänen isästään ja isoäidistään. Ennen muuta se on kertomus hyvin vanhan naisen ja hyvin pienen tytön ystävyydestä. He elävät lähellä toisiaan, heitä ympäröi se unelma kesästä, joka tunnetaan vain täällä pohjolassa, unelma jota on niin vaikea vangita, että se pysyy aina voimakkaana.

Tove Jansson kirjoittaa vähäeleistä kieltä ja saa sillä sanotuksi hämmästyttävän paljon ihmisistään, kesästä ja meren saaresta. Hän kuvaa tunteilematta vanhuutta ja lapsuutta. Kesäkirja nojautuu vakavimmillaankin iloiseen ja lämpimään elämäntunteeseen.

Romantiikan säännöt kirjoitettiin uudelleen, kun Elizabeth Bennet tapasi herra Darcyn.

Austenin rakastetuin romaani yhdistää mestarillisesti romantiikan, yhteiskunnallisen kommentaarin ja huumorin – ja on tänäkin päivänä vailla vertaistaan.

Bennetin siskokset ovat tulleet naimaikään, ja huomioon on otettava siskokatraan toiveet, isän huolet ja 1800-luvun Englannin tiukat sosiaaliset säännöt. Kun nuori ja nokkela Elizabeth kohtaa ylpeän herra Darcyn, napikkain joutuvat paitsi luonteet myös ennakkoluulot.

Englantilainen romaanikirjailija Jane Austen (1775—1817) oli realismin uranuurtaja. Hän nousi kepeillä ja tarkkanäköisillä säätyläiskuvauksillaan aikansa luetuimpien brittikirjailijoiden joukkoon ja on säilyttänyt suosionsa aina näihin päiviin asti.

Supersuosittu Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin - hyvästä syystä.

Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa

kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.