Top lista: Yhteiskunta ja politiikka

Se mitä ennen pidetiin narsismina on nykyään normi.

Liisa Keltikangas-Järvisen tärkeä puheenvuoro kuvaa nykyistä, itsekeskeistä elämäntapaamme, näyttää sen vahingollisuuden, ja ohjaa pohtimaan mitä asialle voi tehdä.

Elämä kiertyy nykyisin vahvasti yksilön itsensä ympärille: Ihmisen pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta itsestään. Hänen velvollisuutensa on tuoda itseään esille ja kerätä tykkäyksiä. Menestys on vain omasta itsestään kiinni – ja niin on myös menestymättömyys.

Monia nykyajan hyveistä pidettiin ennen narsismin tunnuspiirteinä. Kun tavallinen ihminen yrittää pärjätä vallitsevien yltiöyksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Suurimpina kärsijöinä ovat nuoret, joiden mielenterveyden haasteet ovat räjähtäneet käsiin. Samaan aikaan julkisen tilan on täyttänyt toistensa päälle huutavien riitapukarien kuoro, mikä on tehnyt yhteistyöstä vaikeaa. Kuinka tässä näin kävi?

Kirjassaan Keltikangas-Järvinen avaa minäkeskeistä elämäntapaamme ja sen syitä, kertoo sen moninaisista ja yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää askelmerkit kohti terveempää kulttuuria.

Psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on rohkeasti argumentoinut vallitsevaa ilmapiiriä vastaan aina, kun tieteellinen tutkimus on antanut siihen aihetta. Keltikangas-Järvinen on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja työelämään.

Journalisti ja äiti murenevassa demokratiassa.

Rohkeassa omaelämäkerrassa kirjeenvaihtaja Mari Karppinen kuvailee arki- ja työelämäänsä Yhdysvalloissa aikana, jolloin koko maa on keskellä poliittista myllerrystä.

Kuvittele ryömiväsi salakuljettajien tunnelissa aamupahoinvoinnin kanssa, lähettäväsi suoraa lähetystä keskellä raskaasti aseistettua ääriryhmää, kuljettavasi lastasi vartijoiden ohi päiväkotiin ja saavasi murhaavan katseen Donald Trumpilta.

Mari Karppinen tarkastelee uraansa itseironisesti ja viihdyttävästi. Hän paljastaa, mitä tapahtuu suorien lähetysten kulisseissa, Trumpin tukijoiden kokoontumisissa ja vallan kabineteissa. Hän on todistanut hyökkäykset lehdistönvapautta vastaan, äärioikeiston nousun ja demokratian horjumisen. Samalla hän avaa oven lapsiperhearkeensa New Yorkissa ja kertoo, millaista on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva naistoimittaja ja äiti Trumpin Amerikassa. Teos tarjoaa uudenlaisen näkymän Yhdysvaltoihin ja siihen, miten suurvallan muutokset heijastuvat myös Suomeen.

Mari Karppinen tunnetaan MTV:n pitkäaikaisena Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana ja palkittuna dokumentaristina. Karppinen on suomalainen valtamedian kirjeenvaihtaja, joka on raportoinut Donald Trumpin kummaltakin kaudelta. Oulussa kasvanut Karppinen tiesi jo nuorena, että haluaa äidiksi ja toimittajaksi. Sitä hän ei osannut kuvitellakaan, kuinka haastava yhdistelmä uraäitiys olisi, varsinkaan Yhdysvalloissa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.

Tervetuloa paikkaan, jossa jokainen sekunti ratkaisee.

Kun kuulet puhelimesta sanan ”Hätäkeskus” tiedät, että apu on jo lähempänä. Tämä kirja avaa oven hätäkeskuksen hektiseen arkeen – sinne, missä hätä muuttuu toiminnaksi.

Mitä tapahtuu, kun hätäkeskuspäivystäjä vastaa puheluun ja ihmisen elämä riippuu oikeista ohjeista? Mitä ajatuksia käy läpi se, joka pysyy rauhallisena, kun muu maailma horjuu?

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi, kuinka monta auttajaa lähetetään paikalle, neuvoo ihmisiä selviytymään hengenvaarallisista tilanteista ja kohtaa puhelimessa äärimmäistä stressiä, paniikkia ja joskus täydellistä hiljaisuutta.

Kirja vie lukijan keskelle Suomen puhutuimpia hetkiä – Jukka S. Lahden surman hätäkeskusnauhoista Kuopion miekkaiskuun ja poliisisurmiin. Se kertoo niistä, joiden on pysyttävä lujina, vaikka linjan toisessa päässä tapahtuisi mitä tahansa. Tämä teos kuvaa, millaista on työ hätäkeskuksessa: moniosaamista, salamannopeita päätöksiä ja jatkuvaa painetta.

Pekka Heikkinen on tehnyt 38-vuotisen uran poliisissa ja Hätäkeskuslaitoksessa. Poliisina hän toimi yli 15 vuotta vaativien tilanteiden erikoisryhmässä (VATI), koirapartiossa ja voimankäytön kouluttajana. Sen jälkeen hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan hätäkeskuksessa vuoromestarina ja päivystyssalin esimiehenä.

Heikkinen on nähnyt läheltä, miten ihminen käyttäytyy äärimmäisessä stressissä, ja miten tällaisessa tilanteessa voidaan tukea selviytymistä. Hän on johtanut tiimejä kovassa paineessa ja kouluttautunut myös stressinhallintavalmentajaksi.

Heidi Holmavuo on tietokirjailija, joka on työskennellyt vuosia pelastuslaitoksella ja jonka juuret ovat syvällä viranomaistoiminnassa.

Kymmenen vuotta brasilialaisessa vankilassa.

”Nuorena kundina Helsingissä otin tavoitteeksi, että minusta tulee kovan luokan kansainvälinen huumekauppias. Niin minusta tulikin. Maksoin siitä kovan hinnan.”

28-vuotias Toni ”Gringo” Hakala tuomittiin syyskuussa 2008 kahdenkymmenen vuoden vankeuteen. Keskenään sotivat rikollisjengit hallitsivat vankilaa, ja vartijat olivat vielä vaarallisempia. Nyt Tonin piti sopeutua vankilan julmaan arkeen ja selviytyä jotenkin hengissä.

Toni mietti tietään, joka oli johtanut Helsingin kaduilta ja yökerhoista Thaimaan Koh Taon paratiisisaaren kautta Brasiliaan. Pilven polttelusta sen kasvattamiseen, väkivaltaisesta jengimaailmasta kokaiinin kansainväliseen tukkukauppaan ja huumeterrorismiin.

Vankilan pimeydessä Toni näki kuitenkin valon ja huomasi universumin johdatuksen elämässään.

Tässä Gringo-trilogian ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten Toni päätyi Brasiliaan, miten kansainvälinen huumekauppa toimi ja mitä brasilialaisessa vankilassa selviytyminen vaati. Keväällä 2027 ilmestyvässä toisessa osassa Murtumaton mieli avataan muun muassa oikeusjuttua, jonka tuloksena Toni päätyi vankilaan.

Toni Hakala istui lähes kymmenen vuotta brasilialaisissa vankiloissa tuomittuna murhasta, jota hän ei ole tunnustanut. Sen jälkeen hän eli ilman passia ehdonalaisessa elokuuhun 2025 saakka ja on elättänyt itsensä kamppailu-urheilulla, vaikka ammattirikollisuus kutsui takaisin vanhaan elämäntyyliin.

Tapani Bagge on kirjailija, joka tunnetaan muun muassa rikosromaaneistaan ja on tehnyt Jari Eklundin kanssa kirjat Prosenttimies ja Prosenttimiehen paluu.

Suomen tunnetuimman tuntemattoman sotilaan häpeilemätön tarina.

Sotilasura oli itsestäänselvyys. Puolustusvoimissa arvostettiin tatuoidun nuoren miehen määrätietoisuutta. Itsensä voittaminen ei riittänyt entiselle vapaaottelijalle. Hän halusi olla paras kaikista.

Keväällä 2019 Nico Lingman huomasi olevansa töissä, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, miten oli sinne päätynyt. Pian hän heräsi keskellä risteystä autojen tööttäilyyn. Työpaikkakiusaamisen ja uupumuksen murtama mieli toipui, ja Lingmanista kuoriutui kadettien johtamisen opettaja ja tabuja rikkova sometähti.

Lingman irtisanoutui Puolustusvoimien palveluksesta tammikuussa 2026. Siksi juuri tämä tarina on mahdollista kertoa.

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa."

Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia.

Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin.

Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän.

Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Sattumuksia kiven sisältä

Vanginvartijana pitkään toiminut Mikko Kiiskilä kuvaa kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta millaiseksi elämä menee äärimmäisissä olosuhteissa vankilan muurien takana.

Helsingin vankila eli Sörkka on vankimäärältään yksi Suomen suurimmista vankiloista. Mikko Kiiskilä työskenteli siellä vanginvartijana lähes kaksikymmentä vuotta, ja sinä aikana hän todisti monia erikoisia sattumuksia, jotka elävöittivät yleensä hyvin tasaista ja yksitoikkoista vankilaelämää.

Kirjassaan Vankilatarinoita Sörkasta Kiiskilä kertoo muun muassa, miten pyörätuolilla pakoon päässyt vanki saatiin kiinni, millainen traaginen loppu oli Viinikkalan latomurhasta tuomituilla, miten rasismi kitkettiin pois kokonaisesta vankilan siivestä ja millainen oli hänen uransa hulluin vankikuljetus.

Tarinat ovat usein tragikoomisia, mutta humoristisuudestaan huolimatta ne valottavat myös vankiloiden ongelmia. Vaikka mukana on monia vankien ja vartijoiden kommelluksia, näkökulma on silti ihmisiä kunnioittava. Vankilatarinoita Sörkasta kertoo myös, kuinka vankilan eristys muuttaa ihmistä, niin vankeja kuin vartijoitakin: kun maailma mahtuu neljän seinän sisään, pienistäkin asioista tulee valtavan suuria.

Mikko Kiiskilä (s. 1976) on koulutukseltaan sosionomi ja työskenteli Helsingin vankilassa lähes pari vuosikymmentä ennen irtisanoutumistaan. Hän on aiemmin kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Vanginvartija.

Kuinka Kiina valtaa aivomme bitti kerrallaan.

Kiina on taitava kognitiivisessa sodankäynnissä, ja me lännessä olemme sen laboratorio.

Kiina käy maailmanjärjestyksen murroksessa aivosotaa länttä vastaan, mutta me emme helposti hahmota sitä.

Tätä sotaa ei ole julistettu missään, mutta sen seuraukset näkyvät kaikkialla. Kansainväliset sopimukset eivät kata sähköautoilla tehtävää vakoilua, tutkimusyhteistyöllä kerättävää biometristä dataa, saati Tiktokilla sabotoitua keskittymiskykyä. Me lännessä ojennamme koko elämämme Kiinalle, koska sieltä saa kaiken halvalla ja nopeasti.

Riippuvuussuhteemme Kiinasta on hämmentävän laaja. Kirjan esimerkkitapauksia käsitellään uusimpaan tutkimustietoon perustuen.

Kiinalainen teknologia on kuin Troijan hevonen. Se on ihanaa, koukuttavaa, lumoavaa ja helppoa. Mutta Troijan hevonen ei ole koskaan aito lahja, vaan se on pahansuopa ansa.

FM Katleena Kortesuo on tietokirjailija ja kouluttaja, joka on erikoistunut kriisiviestintään, informaatiovaikuttamiseen ja kognitiiviseen sodankäyntiin. Kortesuo opiskelee kolmatta korkeakoulututkintoaan Jyväskylän yliopistossa, pääaineenaan tiedustelu.

Kenen tahansa on mahdollista muuttaa elämänsä suuntaa ja tulla onnelliseksi. Se vaatii vain rohkeutta vapautua muiden odotuksista.

Psykologian suurnimen Alfred Adlerin teorioihin pohjautuva hittikirja koostuu filosofin ja nuoren miehen välisistä keskusteluista.

Ichiro Kishimi (s. 1956) on japanilaisfilosofi, Fumitake Koga (s. 1973) japanilainen tietokirjailija. Heidän teoksensa on paisunut valtavaksi someilmiöksi, ja sitä on myyty 45 kielialueella yli 10 miljoonaa kappaletta.

Kadottiko Amerikka ideansa? Kuinka ymmärtää mielestämme järjettömästi käyttäytyvää suurvaltaa?

Kun maailmanpolitiikan viisarit ovat nyt vaarallisimmassa asennossaan vuosikymmeniin, ei Amerikan ymmärrystä voi olla liikaa.

Käynnissä on samaan aikaan monta kylmää ja kuumaa sotaa, jotka vaikuttavat toisiinsa. Niitä käydään tulleilla, mineraaleilla, ohjuksilla ja algoritmeillä, elävässä elämässä ja kybernetiikan maailmassa.

Amerikka on suurista valtioista vahvin, ellei se tärvele kokonaan uskottavuuttaan.

Amerikassa ei sisä- ja ulkopolitiikkaa voi erottaa toisistaan. Riittävä sisäinen yhtenäisyys on edellytys onnistuneelle ulkopolitiikalla. Jo sen vaakunassa lukee ”Monesta yksi” ja ”Uusi maallinen järjestys”. Sen perustuslaki on maailman vanhin, mutta periaatteena on muutos. Pitääkö presidentti Trumpin käynnistämä vallankumous ottaa kirjaimellisesti, vain onko MAGA vain epäselvään tavoitteeseen pyrkimistä riittämättömin keinoin. Onko Trump vain poikkeus pitkässä perinteessä. Niin tai näin, me kaikki olemme Amerikan vaikutuspiirissä.

Valtiosihteeri Jukka Valtasaari toimi suurlähettiläänä Washingtonissa, kun Neuvostoliitto kaatui ja kun WTC:n tornit tuhottiin. Hän johdattaa lukijaa Amerikan tarinaan diplomaatin vuosikymmenten kokemuksella. Ja kysyy miksi.

”Breaking good” – huumekauppiaan täyskäännös.

Tobias Landehagin elämä oli pelkkää kulissia. Hän työskenteli vuoroin kiinteistövälittäjänä Marokossa, maahantuojana Tansaniassa ja ravintoloitsijana Ruotsissa, mutta taustalla hän pyöritti synkempiä bisneksiä.

Landehag oli mukana kansainvälisessä huumekaupassa. Hän salakuljetti kokaiinia Etelä-Amerikasta, valmisti hasista Afrikassa ja kasvatti marihuanaa Ruotsissa. Katsottuaan Breaking Bad -sarjaa hän päätti ryhtyä kokkaamaan amfetamiinia.

Kun Landehag lopulta pidätettiin, hänet tuomittiin kahdeksassa maassa tehdyistä rikoksista. Kymmenen vuoden vankilatuomio merkitsi rikollisen elämän loppua. Hän ymmärsi, että kaiken oli muututtava.

Propagandan pitkä varjo

Muistelmateoksessaan Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kuvaa elämäänsä neuvostoeliitin lapsena sekä irtautumistaan autoritaarisen järjestelmän sotaisesta maailmankuvasta.

Julia Matjuhina oli neljä, kun perhe muutti vuonna 1987 Moskovasta Suomeen. Julian vanhemmat ja koko suku olivat neuvostoyhteiskunnalle uskollisia kansalaisia, ja heistä monet olivat NKVD:n ja KGB:n upseereja ja muita puoluelojaaleja.

Kun Neuvostoliitto romahti 1991, Matjuhinan perhe jäi Suomeen. Isä oli mukana perustamassa öljynvientiyritystä, jonka ansiosta perhe rikastui nopeasti. Heidän arvomaailmansa pysyi kuitenkin samana: Neuvostoliittoa arvostettiin edelleen, Stalinia ihailtiin ja heikkoja halveksuttiin. Tarkoitus pyhitti keinot ja kaikkia piti epäillä, kuten neuvostoyhteiskunta oli opettanut.

Vanhempien tiukasta ideologisesta kasvatuksesta huolimatta Julian, avioliiton myötä Kuokkasen, arvomaailma kuitenkin pikkuhiljaa länsimaalaistui. Niinpä hän järkyttyi syvästi, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Silloin hän myös ymmärsi, kuinka syvälle neuvostoideologian ote oli aiemmin juurtunut hänen ajatteluunsa.

Kirjassaan Kuokkanen kertoo elämänsä ja sukunsa tarinan ja samalla valaisee nyky-Venäjää hallitsevaa imperialistista ideologiaa sekä sitä, miksi niin moni venäläinen hyväksyy Ukrainan sodan. Kuokkanen pohtii myös, voivatko venäläiset vapautua historian ja propagandan taakasta.

Julia Kuokkanen (s. 1982) on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja työskentelee Lastensuojelun Keskusliitossa. Kremlin kasvattama on hänen ensimmäinen kirjansa.

Miten olla minä itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta?

Miksi tarpeemme olla aitoja ja mukautua toisiin tuntuvat kiskovan meitä eri suuntiin?

Mieti hetkiä, jolloin koet olevasi oma itsesi. Miltä se tuntuu? Mitä hienoja puolia sinussa tulee silloin esille? Ehkä rohkeutta, luovuutta tai viisautta?

Omana itsenä oleminen ei usein ole helppoa. Saatamme nähdä itsemme kapeammin kuin voisimme, esitellä muille version, jonka uskomme kelpaavan, tai paikata epävarmuuttamme suorittamalla. Pohdimme, olemmeko tarpeinemme muille liikaa ja omana itsenämme liian vähän. Mietimme, miten tukeutua toiseen menettämättä itseämme tai miten olla riippumaton kadottamatta yhteyttä. Miten olla aito ja merkityksellinen muille?

Miten olla minä kutsuu tutkimaan itsenä olemisen jännitteitä: aitoutta, tarvitsevuutta ja yhteyttä. Kirja ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan tilaa ja työkaluja ymmärtää paremmin itseä ja muita. Kun opimme elämään jännitteidemme kanssa, meidän ei tarvitse valita, hylkäämmekö itsemme vai toiset.

Minuutemme kauneus voi päästä loistamaan toisten kanssa, ei heistä huolimatta.

Pekka Tölli toimii Mehiläisellä johtavana organisaatiopsykologina. Hän auttaa työkseen yksilöitä, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja tekemään itselle ja muille merkityksellisiä asioita. Töllin edellinen, kiitetty teos Minä näen sinut (2024) pureutui arvostuksen psykologian ja nähdyksi tulemisen teemoihin ja nousi myyntimenestykseksi.

Painokas puheenvuoro mielenterveyskriisin juurisyistä.

Miten adhd-diagnoosien määrä räjähti kasvuun vain muutamassa vuosikymmenessä? Miksi yhä useampi tulkitsee negatiiviset koettelemukset traumaksi? Eikö tietty määrä ahdistusta kuulu ihmiselämään?

Psykiatristen diagnoosien rajat ovat laventuneet tavalla, jota ei selitä pelkkä tutkimustiedon karttuminen. Myös asenteet, talous ja yhteiskunnan kiihtyvä muutos ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien tulkintaan ja hoitoon.

Kriittinen tietokirja kartoittaa keskeisten mielenterveysdiagnoosien alkuperää, kehitystä ja diagnostiikan yleistymistä. Teos kysyy, vaatiiko mielenterveyskriisin selättäminen ensisijaisesti yhteiskunnan muuttamista.

Toivoa antava kirja näyttää, että synkän lapsuuden ei tarvitse määrittää elämää.

Onnellinen lapsuus on pääsylippu hyvään elämään, sanotaan. Mutta lapsuuttaan ei voi valita.

Yllättäen monella menestyjällä on takanaan raskaat varhaisvuodet: köyhyyttä, kiusaamista, vanhempien päihdeongelmia. Miksi he ovat pärjänneet kurjista lähtökohdista huolimatta hyvin?

Koskettava tietokirja selvittää polkua, joka vie vaikeasta lapsuudesta onnelliseen aikuisuuteen. Tunnetut, menestykseen ponnistaneet suomalaiset kertovat tarinansa ja valottavat selviytymiskeinojaan. Kirja tuo lohdullisen viestin menneisyyden kanssa painiville: vastoinkäymiset voivat myös vahvistaa.

Tiedosta tunnelukkosi ja vapauta itsesi saamaan se, mitä todella tarvitset! Tunnistamalla menneisyytesi vaikutuksen kasvat entistä eheämmäksi aikuiseksi.

Vaaditko itseltäsi kohtuuttomia? Uhraatko omat tarpeesi? Joudutko toistuvasti hankaliin tilanteisiin ihmissuhteissasi? Tiedätkö järjellä, että jokin toimintatapasi on sinulle haitallinen, mutta et pysty muuttamaan itseäsi?Tunne lukkosi -teos auttaa sinua tiedostamaan tunne-elämän lukkosi ja niiden vaikutuksen elämässäsi havainnollisten kuvausten ja esimerkkien avulla. Se opastaa sinua uudella tavalla ymmärtämään menneisyytesi vaikutuksen nykyhetkessä ja auttaa sinua näkemään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja elämäsi haasteissa. Kirja auttaa sinua vihdoin saamaan sen, mitä sisimmässäsi olet aina todella halunnut.

Kirjan tekijä Kimmo Takanen on yksi skeematerapian edelläkävijöistä Suomessa. Hän pitää yllä suosittua nettisivustoa www.skeematerapia.fi, ja toimii terapeuttina ja kouluttajana.

Tositarina tytöstä, jonka ei pitänyt selvitä hengissä.

Huikea ja nopeatempoinen selviytymistarina vie läpi yhteiskunnan ala- ja yläluokkien, pahimmista huumeluukuista aina kalliisiin hotelleihin ja kansainvälisille kisakentille.

Kun nuoren narkomaaniäidin synnytys käynnistyy, kukaan ei usko vauvan selviävän. Kaikkein vähiten vanhemmat itse. Ja kun tyttö kasvaa, hän ei itsekään usko jäävänsä eloon, niin syvälle huumemaailmaan hän – Taru Loikas – ajautuu.

Taru selviää sieltä, mistä kenenkään ei pitäisi selvitä. Avainasemassa ovat ne muutamat ihmiset, jotka viimein pysähtyvät hänen äärelleen ja kohtaavat hänet juuri sellaisena kuin hän on.

Tarina laajenee asiantuntijanäkemysten kautta kuvaamaan päihteiden, ylisukupolvisen trauman ja vaikenemisen kulttuurin vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnassamme. Onko kerran narkomaani aina narkomaani vai voiko jokainen saada uuden identiteetin?

Outi Lepistö on inkoolainen kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt häpeää käsittelevä romaani Muuri, hauraiden ihmiskohtaloiden novellikokoelma Heiveröinen ja muita tarinoita elämästä sekä tosikertomus Vapaana vankilassa – Arin tarina.

Taru Loikas on 40-vuotias sairaanhoitaja, joka työskentelee ensikodissa vauvaperhetyön ohjaajana. Taru harrasti pitkään muodostelmaluistelua ja hänen uransa huipentui vuonna 2005 MM-hopeaan Rockettesin riveissä. Tällä hetkellä Tarun laji on crossfit. Kaiken jälkeen elossa on hänen selviytymistarinansa.

Näe, kuule ja kohtaa – kirja arvostuksesta.

Ihmisen elämän läpi leikkaava tietokirja arvostavan kohtaamisen merkityksestä. Miksi toivomme tulevamme nähdyiksi, huomatuiksi ja arvostetuiksi? Miten antaa ja saada arvostusta?

Minä näen sinut auttaa kasvuhaluisia ihmisiä antamaan ja saamaan sydämeen käyvää arvostusta heille tärkeissä ihmissuhteissa (esim. perhe, ystävät, työ), jotta he itse ja ihmiset heidän ympärillään voisivat paremmin, menestyisivät itselleen sopivalla tavalla ja eläisivät onnellisempaa ja merkityksentäyteisempää elämää.

Arvostuksen kokemus on ihmiselle elintärkeä – haluamme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi omana itsenämme. Jotta voi tulla nähdyksi, pitää olla joku, joka näkee. Tarvitsemme toisiamme. Kirja laajentaa tyypillisen self help -kirjallisuuden minäkeskeisyyttä "me-keskeisyyteen": auttamalla muita autat itseäsi ja auttamalla itseäsi autat muita.

Kirja tarjoaa runsaasti neuvoja, esimerkkejä ja harjoituksia arvostuksen osoittamiseen ja vastaanottamiseen erilaisissa tilanteissa.

Pekka Tölli on johtava organisaatiopsykologi Mehiläisellä, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, jonka intohimo on ihmisten välinen arvostava kohtaaminen. Hän auttaa työkseen yksilöitä, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja tekemään itselle ja muille merkityksellisiä asioita. Työssään hän on havainnut, miten tärkeitä arvostus ja nähdyksi tuleminen ovat ihmisen kasvulle ja hyvinvoinnille.

Ex-jengiläisen raju tarina

Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttaneen Mika Ilménin karun ja kaunistelemattoman tarinan.

Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttanut Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin huumekaupan rahoittamisesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen vuonna 2014. Mikä sai menestyneen urheilijan ja yrittäjän pukemaan prosenttijengin liivit päälleen?

Pienestä pitäen Immu oli se, joka haettiin apuun kun tarvittiin kovuutta paikalle. Railakkaista nuoruusvuosista huolimatta Immu treenasi jatkuvasti eri kamppailulajeja, ja taidot olivat tarpeen hänen pyörittäessä portsaritoimintaa Helsingin suosituimpien yökerhojen ovilla. Immu oli perustamassa CAGE-vapaaotteluorganisaatiota ja kuuluu Suomen ensimmäisiin vapaaottelija-ammattilaisiin.

Rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo karusti ja kaunistelematta Immun tarinan, jossa väkivalta on aina ollut vahvasti läsnä. Se avaa ovet Helsingin yöelämän pimeisiin kulisseihin, kivikovaan vapaaottelumaailmaan, järjestäytyneen rikollisuuden syövereihin ja vankilan rankkaan arkeen.

Keittiöissämme tikittää aikapommi. Ruokavaliomme on mullistunut lyhyessä ajassa, ja saamme nykyään suuren osan ravinnostamme ultraprosessoidusta ruoasta. Hyllyt ovat täynnä teollisesti käsiteltyjä, koukuttaviksi suunniteltuja tuotteita, emmekä vielä hahmota, miten tuhoisasti ne vaikuttavat terveyteemme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme.

Lukijoita ympäri maailman tyrmistyttänyt tietokirja osoittaa, että ultraprosessoitu ruoka on keskeinen syy ylipainoon ja moniin sairauksiin, ja selittää, miksi terveellisempien valintojen tekeminen on usein mahdotonta. Se saa katsomaan ruokaa ja hyvinvointia uusin silmin ja muistuttaa, että meillä on oikeus tietää, mitä syömme.